VEGF

Tänään aiomme sukeltaa VEGF:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnostanut monia ihmisiä vuosien varrella. Löytämisestään lähtien VEGF on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät VEGF:stä niin kiehtovan aiheen, sen historiasta sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisten analyysien ja konkreettisten esimerkkien avulla saamme selville, miksi VEGF ansaitsee kaiken huomiomme ja pohdiskelumme. Valmistaudu uppoutumaan VEGF:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!

VEGF reseptorit ja ligandit

VEGF (engl. vascular endothelial growth factor), myös VEGF-A, eli verisuonen endoteelin kasvutekijä-A on tärkein verisuoniston sikiön aikaista kasvua ja kehitystä säätelevä kasvutekijä. Se on elintärkeä myös aikuisissa yksilöissä ja saa aikaan verisuonten kasvua muun muassa haavojen parantumisessa, luutumisessa ja naisten kuukautiskierron aikana.

VEGF sitoutuu kahteen reseptoriin, VEGFR-1:een ja VEGFR-2:een, jotka ilmentyvät lähinnä verisuonten endoteelisoluissa. Koska verisuonten kasvu on elintärkeää myös syöpäkasvainten kasvulle ja leviämiselle, VEGF:n estosta eli anti-angiogeneesista, ajatellaan tulevan tärkeä syövän hoitomuoto.

Geeniterapian avulla voidaan VEGF:aa eläinkokeissa ilmentää hapenpuutteesta kärsivissä kudoksissa, muun muassa sydänlihaksessa sepelvaltimotaudin yhteydessä ja alaraajoissa valtimokovettumataudin yhteydessä, jolloin lisääntyvä verisuonitus parantaa kohdekudoksen verenkiertoa. Kliiniset tutkimukset ovat käynnissä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan johtamassa tutkimusryhmässä.

Katso myös