VT100
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa VT100:n jännittävään maailmaan. Tutkimme tämän aiheen/aiheen/henkilön kaikkia puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Selvitämme sen tärkeimmät näkökohdat, sen vaikutuksen yhteiskuntaan ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla syvennymme sen moniin ulottuvuuksiin ja tarkastelemme sekä sen myönteisiä puolia että sen tuomia haasteita. VT100 on erittäin tärkeä aihe nykyään, ja tämän artikkelin avulla yritämme tarjota maailmanlaajuisen ja täydellisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja kehityksen ajan myötä. Älä missaa tätä jännittävää matkaa VT100:n kiehtovaan maailmaan!
VT100 on Digital Equipment Corporationin (DEC) vuonna 1978 markkinoille tuoma merkkipohjainen pääte. Se on ehkä nimeltä tunnetuin tekstipääte ja nykyisin pääte-emulaattorien de facto -standardi.
VT100 oli ensimmäinen mikroprosessoriin (Intel 8080) perustuva tekstipääte ja yksi ensimmäisistä ANSI X3.64 -päätteenohjausstandardin toteuttaneista laitteista.
VT100:n perusnäyttötilassa on 24 kappaletta 80-merkkisiä rivejä, mutta laite tukee myös 132 merkin rivileveyttä. Merkit voivat olla eri muotoilutiloissa, joita ovat lihavointi (päävärin kirkastus), vilkkuminen, käänteinen tulostus ja alleviivaus. Tiloja voi myös yhdistellä. VT100 käyttää 7-bittistä ASCII-merkistöä ja sen kansallisia muunnelmia.
Myöhemmät DEC:n tekstipäätteet olivat VT100-yhteensopivia mutta toteuttivat joitakin lisäominaisuuksia. Vuonna 1982 markkinoille tullut VT220-pääte toi mukanaan 8-bittisen DEC Multilanguage Character Set (MCS) -merkistön, jonka pohjalta kehitettiin nykyisin käytetyin 8-bittinen merkistö, ISO 8859-1.
Useimmat nykyisin suositut pääte-emulaattorit toteuttavat VT100:n uudemman mallin VT102:n kuvaruudunohjauskoodit täydennettynä niin sanotuilla ANSI-värikoodeilla.
Muunnokset
DEC julkaisi VT100:n seuraajat VT101- ja VT102-mallit, jolloin syntyi VT100-päätteiden perhe eri hintaluokissa. VT101 ja VT102 eivät sisältäneet samoja laajennusominaisuuksia kuin ensimmäinen VT100. VT125 sisälsi grafiikkaominaisuudet ReGIS (Remote Graphics Instruction Set) -käskyjen avulla.[1]
Lähteet
- ↑ Computerworld, 9. marraskuuta 1981, XV. vsk, nro 45, s. 106–108. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)