Vaalilautakunta

Nykymaailmassa Vaalilautakunta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Vuosien ajan Vaalilautakunta on ollut kiehtovan ja tutkimuksen lähde. Tällä hetkellä Vaalilautakunta:n merkitys on saanut uuden roolin alan viimeaikaisten edistysten ja löytöjen ansiosta. Olipa kyseessä tieteellinen, sosiaalinen, teknologinen tai kulttuurinen näkökulma, Vaalilautakunta on aihe, joka edelleen herättää uteliaisuutta ja herättää useita kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Vaalilautakunta:een liittyviä eri puolia ja näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Rantasalmen vaalilautakunta vuoden 1910 eduskuntavaaleissa.

Vaalilautakunta on lautakunta, jonka tehtävänä on järjestää äänestyspaikoilla vaalit. Suomessa kunnat asettavat oikeusministeriön johdolla vaalilautakunnat presidentinvaaliin, eduskuntavaaleihin sekä kunnallisvaaleihin. Kunnissa kunnanvaltuustot asettavat kunnallisvaalien jälkeen kunnallisen keskusvaalilautakunnan, joka järjestää vaalipäiviksi äänestyspaikkojen vaalilautakunnat.

Vaalilautakuntaan pitää kuulua puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä vähintään kolme varajäsentä. Lautakunnanjäsenet edustavat eri puolueita ja muita ryhmittymiä, mutta eivät itse voi olla ehdokkaita.[1] Esteellisyyssääntöä, jolla kielletään ehdokasta olemisen vaalilautakunnan varsinaisena tai varajäsenenä, kiristettiin vuonna 2016 ja alettiin soveltamaan vuoden 2017 kuntavaaleista lähtien. Uuden ohjeen mukaan ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi toimia ennakkoäänestyspaikassa tai kotiäänestyksessä vaalitoimitsijana eikä laitosäänestyksistä huolehtivan vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Ehdokas tai hänen lähisukulaisensa eivät myöskään saa toimia vaalilautakunnan nimeäminä äänestäjiä avustavina vaaliavustajina äänestettäessä.[2][3]

Lähteet

  1. ↑ Laki vaalilain muuttamisesta: Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta 2013. Finlex. Viitattu 14.7.2014.
  2. ↑ Vaalien esteellisyyssääntely muuttuu - ehdokas ei enää voi olla vaalilautakunnassa 12.5.2016. vaalit.fi. Arkistoitu 25.9.2016. Viitattu 12.6.2016.
  3. ↑ 2.10.1998/714 Vaalilaki Lainmuutokset huomoitu mukaan lukien 20.5.2016. Finlex, ajantasainen lainsäädäntö. Arkistoitu 6.11.2009. Viitattu 12.6.2016.