Valde Hyvönen:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Valde Hyvönen on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on ilmeinen, ja sen vaikutus tuntuu yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Valde Hyvönen:n roolia nykyään ja analysoimme sen merkitystä ja roolia nykyelämässä. Alkuperäistään vaikutuksiinsa nykymaailmaan Valde Hyvönen on aihe, joka ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.
Aleksi Valde Hyvönen (1. joulukuuta 1890 Laukaa[1] – 2. lokakuuta 1955 Helsinki[2]) oli suomalainen maanviljelysneuvos, Osuuskassojen Keskus Oy:n pääjohtaja.
Valde Hyvösen vanhemmat olivat maanviljelijä Oskari Hyvönen ja Matilda Koski ja puoliso vuodesta 1917 Henrika Jalkanen.[1] Hyvönen tuli ylioppilaaksi 1910 Jyväskylän lyseosta ja sai filosofian maisterin arvon 1917,[2] valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi 1915. SOK:n palveluksessa Hyvönen oli 1916–1921, Pellervo-seuran kirjallisena sihteerinä ja Suomen Osuustoimintalehden toimitussihteerinä hän työskenteli 1922-1923.[1] Hyvönen oli Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:n apulaisjohtaja 1923–1925, johtaja 1925–1937, (myöhemmin Osuuskassojen Keskus Oy:n) pääjohtaja ja Osuuskassojen Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1947 sekä Maakiinteistöpankin toimitusjohtaja vuodesta 1942. Hyvönen sai maanviljelysneuvoksen arvon 1949.[3]
Hyvönen julkaisi kaksi osuuskassatoiminnan historiaa käsittelevää teosta:[2]