Nykymaailmassa Valkealammi (Tammela):stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostava aihe. Valkealammi (Tammela), jolla on merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin, on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta eri aloilla. Valkealammi (Tammela) on aihe, jota asiantuntijat ja akateemikot ympäri maailman ovat tutkineet ja analysoineet sen vaikutuksesta talouteen ja terveyteen. Tarkoituksena on selventää ja syventää Valkealammi (Tammela):n ymmärrystä, tässä artikkelissa käsitellään tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia, jotta saadaan laaja ja yksityiskohtainen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.
Valkealammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
Laskujoki | Ilmetynjoen läpivirtaus [1] |
Järvinumero | 35.984.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 96,9 m [1] |
Rantaviiva | 1,024 km [2] |
Pinta-ala | 0,0449 km² [2] |
|
Valkealammi eli Valkeejärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Järven pinta-ala on 4,5 hehtaaria ja sen pituus on 300 metriä ja leveys 200 metriä. Siihen ei laske muita ojia kuin Ilmetynjoen uoma. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 1,2 kilometriä pitkä Ilmetynjoen alajuoksu, joka yhtyy Turpoonjokeen.[2][1]
Järven rantaviiva on 1,0 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven rannat ovat soistuneita luusuan ja laskupaikan ympäristössä. Rannoille on rakennettu viisi loma-asuntoa, joille johtaa tiet Huuvalan ja Portaan kylistä.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Valkilampi".[3] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järvi nimenä luki "Valkialampi".[4]