Valokynä

Nykymaailmassa Valokynä:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Valokynä on saavuttanut kasvavan merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä akateeminen, työ, sosiaalinen tai kulttuurinen ala, Valokynä:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aihe. Valokynä:n tärkeys on johtanut lukuisiin sitä koskeviin tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on ymmärtää paremmin sen vaikutus ja löytää tapoja käsitellä sitä tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme Valokynä:n merkitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Tämä artikkeli käsittelee teknistä laitetta. Valokynä (kosmetiikka) käsittelee kauneudenhoidossa käytettyä tuotetta.
Kuva Hypertext Editing System (HES) konsolista käytössä Brown Universityssä, noin lokakuussa 1969. Kuva näyttää HES:in IBM 2250 Mod 4:sen työaseman päällä, mukaan lukien valokynän ja ohjelmoidun funktionäppäimistön, väylä kytkettynä IBM 360 -suurtietokoneeseen.

Valokynä oli ensimmäinen varsinainen tietokoneiden osoitinlaite (esiasteensa valopistoolin jälkeen, joka kehitettiin 1930-luvulla).[1] Valokynä sisälsi valoherkän anturin ja kynä toimi CRT-monitorin pinnalla. Liikutettaessa valokynää kuvanäytön päällä tietokone pystyi lukemaan valokynän sijainnin sen perusteella millä hetkellä valokynän kohdalla oleva kuvaruudunpiste kirkastui.[2]

Historia

SAGE-konsoli ja valopistooli.

Robert Everett suunnitteli valokynän Whirlwind I -tietokoneeseen, jolla käyttäjä voi kysyä näytöllä olevan lentokoneen tunnisteen, nopeuden ja suunnan.[3]

Valokynä kuului vuonna 1956 kehitettyyn MIT:n TX-0-tietokoneeseen. Valopistooliin verrattuna kynä oli paljon tarkempi, näinpä TX-0:n seuraajalle TX-2:lle tehtiin vuonna 1963 edistyksellinen Sketchpad -niminen CAD-ohjelma, jolla pystyi piirtämään ja muokkaamaan eri kuvioita suoraan näyttöä osoittamalla.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Tietojenkäsittelytieteen laitos - Osoitinlaitteiden historia (Tatu Säily) Viitattu 1. kesäkuuta 2010.
  2. ↑ WSOY Facta - valokynä Viitattu 1. kesäkuuta 2010.
  3. ↑ A Critical History of Computer Graphics and Animation design.osu.edu. Arkistoitu Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla