Tässä artikkelissa Valssi:n aihetta käsitellään laajasta ja analyyttisestä näkökulmasta, tavoitteena antaa lukijalle kattava näkemys tästä asiasta. Erilaisia Valssi:een liittyviä lähestymistapoja, teorioita ja tutkimuksia tarkastellaan, jotta siitä saataisiin syvempää ja täydellisempää ymmärrystä. Artikkelin aikana tutkitaan Valssi:n eri puolia ja esitetään perusteltuja argumentteja, jotka laajentavat tietoa tästä aiheesta. Tiukan ja systemaattisen lähestymistavan avulla tavoitteena on tarjota lukijoille yksityiskohtainen ja rikastuttava näkemys Valssi:stä, jonka tarkoituksena on kannustaa pohdiskelemaan ja keskusteluun tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Valssi on tietynlainen 3/4-tahtinen musiikki ja siihen tanssittava tanssi. Pääpaino on yleensä tahdin ensimmäisellä iskulla. Tyypillisimmillään valssissa pyöritään täysi käännös kahdella tahdilla eli kuudella askelella.
Ensimmäiset tiedot valssista ovat 1000-luvulta, ja se on vanhin nykyisin tanssittavista seuratansseista. Varhaisin kirjallinen kuvaus valssista on vuodelta 1000, Tegernseen luostarista. Alppiseudulta valssi levisi aina Pohjanmerta myöten. Suomessa valssi vakiintui tärkeimmäksi salonkitanssiksi 1800-luvun aikana. 1800-luvulla syntynyt häävalssiperinne on yksi tekijöistä, jotka ovat pitäneet tanssin elinvoimaisena.
Valssia tanssittiin ensi kerran vuonna 1787 Wienissä Vicente Martín y Solerin säveltämässä oopperassa Una cosa rara, ossia Bellezza ed onestà. Neljä oopperan henkilöä mustiin ja ruusunpunaisiin pukeutuneina tanssivat ensimmäisen valssin näyttämöllä. Ooppera oli suuri menestys, ja valssi siirtyi rampin yli yleisön puolelle. Alkuun sitä nimitettiin cosa raraksi, mutta myöhemmin nimi muutettiin valssiksi eli wienervalssiksi.[1]
Valssityylit voidaan karkeasti jakaa tempon mukaan (nopeammasta hitaampaan) wienervalssiin, nopeaan lavavalssiin ja hitaaseen (englantilaiseen) valssiin. Yleensä valssia tanssitaan suljetussa otteessa, mutta wieninvalssissa ja hitaassa valssissa voidaan tehdä myös kuvioita, joissa ote aukeaa.
Valssi lasketaan yleensä tavalla yks-kaks-kol, jota käytetään monissa tanssiseuroissa.
Valssista on Suomessa käytössä myös kansanomaisempi tanssitapa, jota käyttävät etenkin suomalaisen kansantanssin harrastajaseurat. Kuten kilpatanssinakin myös kansanomaisena tanssina valssista on useita erilaisia kuviota ja askelvariantteja.
Kilpatanssissa noudatetaan Suomen tanssiurheiluliiton sääntöjä, joissa on määritelty erikseen eri taitoluokissa sallitut kuviot[2]: