Valtakirja

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä Valtakirja-aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Valtakirja on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska se vaikuttaa yhteiskunnan, talouden, politiikan ja kulttuurin eri puolille. Tämän artikkelin aikana tutkimme Valtakirja:n eri puolia analysoimalla sen historiaa, sen nykyistä vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Lisäksi tarkastelemme Valtakirja:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Liity mukaan tähän Valtakirja:n tutkimiseen ja löydä kaikki mitä sinun tarvitsee tietää tästä jännittävästä aiheesta!

Englanninkielinen yksilöity valtakirja

Valtakirja on asiakirja, jolla fyysinen tai juridinen henkilö valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan.[1] Valtakirjaa käytetään muun muassa oikeudenkäyntiasiamiehen valtuutuksen osoittamiseen. Myös kaupankäynnissä voidaan toinen valtuuttaa myymään tai ostamaan jotain. Äänestyksessä äänioikeus voidaan valtakirjalla antaa toiselle henkilölle. Usein valtakirjassa yksilöidään annettu toimeksianto ja asiamiehen toimivallan laajuus, esimerkiksi kauppahinta.

Valtakirjatyyppejä

  • Yksilöidyllä valtakirjalla henkilö voi valtuuttaa jonkun tekemään puolestaan tietyn, asiakirjassa mainitun oikeustoimen. Valtakirjassa tulee määritellä oikeustoimi ja kertoa valtuutetun henkilön nimi.
  • Avoin asianajovaltakirja ei määritä sitä tehtävää, jota valtuutus koskee; valtuutuksen laatu ja laajuus jää päämiehen ja valtuutetun välisen sopimuksen varaiseksi. Avoimessa asianajovaltakirjassa on ainoastaan teksti "avoin asianajovaltakirja", päiväys ja valtuuttajan eli päämiehen allekirjoitus.[1] Avoimella asianajovaltakirjalla ei voi nostaa rahaa.
  • Yleisvaltakirjan myötä valtuutetulla on laaja kelpoisuus toimia valtuuttajan puolesta. Yleisvaltakirjassa on tavallisesti kahden todistajan nimet.[1] Yleensä yleisvaltakirjassa luetellaan esimerkinomaisesti oikeustoimia, joihin valtuutettu voi ryhtyä, ja annetaan oikeus tehdä muita samankaltaisia toimia.

Lähteet

  1. ↑ a b c Kalevi Suojanen: Lakitiedon käsikirja, s. 17–18. Jyväskylä: KS-kustannus, 2000. ISBN 9519848401

Katso myös