Tämä artikkeli käsittelee aihetta Valtiokalenteri, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Tavoitteena on ymmärtää tämä aihe perusteellisesti, tutkitaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka valaisevat sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tavoitteena on tarjota lukijalle kattava ja täydellinen näkemys Valtiokalenteri:stä, tarjoten olennaista ja päivitettyä tietoa, joka rikastuttaa tämän asian tietämystä ja ymmärrystä. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan, tavoitteena on tarjota globaali näkemys, jonka avulla voimme sukeltaa syvemmälle Valtiokalenteri:n tärkeimpiin puoliin, tarjoten selkeän ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, joka toimii lähtökohtana tulevalle tutkimukselle ja pohdinnalle.
Valtiokalenteri on useimmissa valtioissa julkaistava vuosittainen käsikirja. Siinä on kalenteriosa ja erilaisia hallinnon kannalta tärkeitä henkilöluetteloita ja luetteloita virastoista ja laitoksista.[1]
Vanhin valtiokalenteri on Ranskassa vuodesta 1650 ilmestynyt État de la France. Sitä täydellisempi on vuodesta 1679 ilmestynyt Almanach Royal.
Ruotsissa valtiokalenterin edeltäjä oli A. J. von Henelin yksityisesti julkaisema kalenteri Anno 1729 florerande Sverige, jonka hän julkaisi myös vuodelle 1735. Virallisen leiman saaneen valtiokalenterin on toimittanut alusta alkaen vuodesta 1738 Ruotsin tiedeakatemia, ja se on ilmestynyt eri nimillä, nykyisin Sveriges Statskalender.[1] Tästä alkaa myös vuodesta 1811 julkaistun Suomen Valtiokalenterin historia. Julkaisuoikeus siirtyi Ruotsin tiedeakatemialta vuonna 1809 Turun akatemialle.[2]