Van Maanenin tähti

Nykymaailmassa Van Maanenin tähti on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Vuosikymmenten ajan Van Maanenin tähti on ollut eri alojen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnassa, kulttuurissa, politiikassa ja taloudessa, mikä on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Van Maanenin tähti:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen nykyisiä haasteita ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi tarkastelemme tiiviisti erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä, joita on olemassa Van Maanenin tähti:stä, tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen yleiskatsaus tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Van Maanenin tähti
Muut nimet Van Maanen 2, GJ 35,
HIP 3829
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 12,4 mv
Absoluuttinen kirkkaus 14,2 Mv
Spektriluokka wdZ7
Väri-indeksi B-V 0,56
U-B 0,02
Massa 0,69±0,33 M
Säde 0,0132 R
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Kalat, Psc
Rektaskensio (J2000) 00h 49m 09.9s
Deklinaatio (J2000) +05° 23' 19"
Etäisyys 14,1 ± 0,1 valovuotta, 4,31 ± 0,03 parsekia
Parallaksi 231,88 ± 1,79 mas
Säteisnopeus +6±15 km/s
Ominaisliike RA 1233,05
dekl. -2710,56 mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 85° S välillä.

Van Maanenin tähti on valkoinen kääpiö Kalojen tähdistössä. Se sijaitsee vähän yli neljän parsekin (14 valovuoden) etäisyydellä. Kohteen löysi suuren ominaisliikkeen perusteella hollantilaissyntyinen tähtitieteilijä Adriaan Van Maanen vuonna 1917 vertaillessaan muutaman vuoden välein otettuja kuvia samasta taivaan alueesta. Van Maanenin tähti on eräs harvoista ihmisen mukaan nimetyistä tähdistä.

Van Maanenin tähti on lähimpiä valkeita kääpiöitä ja meitä lähin valkoinen kääpiö, jolla ei ole seuralaistähteä. Verraten viileänä tähtenä se lienee hyvin vanha, mahdollisesti yli kymmenen miljardia vuotta vanha.

Aiheesta muualla