Tässä artikkelissa aiomme tutkia Vanguard 1:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Perehdymme eri näkökulmiin ja analyyseihin ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Vanguard 1 on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja sen merkitys on edelleen olennainen nykyään. Tämän artikkelin avulla pyrimme tutkimaan, kuinka Vanguard 1 on muokannut ja edelleen muokkaa maailmaamme ja kuinka voimme ymmärtää ja käsitellä sen haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Vanguard 1 tai Vanguard I (COSPAR ID: 1958-002B[1] tai 1958-Beta 2 [2]) oli Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen satelliitti. Se on vanhin Maata yhä kiertävä keinotekoinen satelliitti ja samalla vanhin Maata kiertävä avaruusromun kappale.[3] Se oli neljäs onnistuneesti laukaistu satelliitti (neuvostoliittolaisten Sputnik-1:n, Sputnik 2:n ja yhdysvaltalaisen Explorer 1:n jälkeen) ja ensimmäinen aurinkopaneeleita käyttänyt satelliitti.[4]
Yhdysvaltalainen satelliitti suunniteltiin testaamaan kolmivaiheisen kantoraketin laukaisua ja satelliitin kiertoradan ympäristöolosuhteiden vaikutusta satelliittiin ja sen järjestelmiin. Kiertorata-analyysin avulla saatiin myös lisätietoa maapallon muodosta.
Satelliitin massa on 1,47 kg, ja sen alumiinikuoren halkaisija on 152 mm.
Satelliitti laukaistiin kolmivaiheisella Vanguard-kantoraketilla 17. maaliskuuta 1958 654 × 3 969 km:n kokoiselle elliptiselle radalle, inklinaatio 34,25 astetta, kiertoaika 134,2 minuuttia. Satelliitin 10 mW, 108 MHz elohopeaparistokäyttöinen radiolähetin lopetti toimintansa kesäkuussa 1958. Kuudesta aurinkopaneelista virtansa saavan 5 mW, 108,03 MHz:n radiolähettimen signaali kuultiin viimeksi toukokuussa 1964.
Vanguard 1:n avulla selvitettiin yläilmakehän tiheyttä, maapallon pallonmuotoisuutta ja satelliitin lämpöeristyksen vaikutusta satelliitin sisälämpötilaan.
Alun perin satelliitin arvioitiin pysyvän kiertoradalla 2 000 vuotta, mutta Auringon aktiivisuuden lisääntyessä Auringon säteilypaineen ja yläilmakehän aiheuttaman kitkan havaittiin vaikuttavan otaksuttua enemmän kiertorataa alentavasti.[5] Vanguard 1:n oletetaan pysyvän kiertoradallaan 240 vuotta.[5] Seuraava Vanguard-sarjan satelliitti oli sääsatelliitti Vanguard 2.
![]() |
![]() |