Vanha metsä

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Vanha metsä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Vanha metsä on herättänyt keskusteluja ja kiistoja sekä ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena useilla eri aloilla. Ajan myötä Vanha metsä on kehittynyt ja sopeutunut ympäristön tarpeisiin, ja siitä on tullut monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Tässä mielessä on tärkeää tutkia Vanha metsä:n tarjoamia monia puolia ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia sosiaalisella, kulttuurisella, taloudellisella ja poliittisella tasolla.

Vasemmalla luonnontilaista vanhaa metsää, oikealla istutettua talousmetsää. Puiden kaatuessa vanhaan metsään pääsee valoa, jolloin syntyy uutta kasvillisuutta.

Vanha metsä on metsä, joka on ohittanut suositellun hakkuuajan[1]. Vanhoissa metsissä on paljon lahopuuta sekä päällyskasveja, ja ne lähenevät päätemetsävaihetta[1].

Käsite ”vanha metsä” tarkoitti alun perin luonnontilaista metsää, jota ei ole koskaan hakattu ja jossa ei ole koskaan kaskettu eikä laidunnettu.[2] Nykyään sellaista metsää kutsutaan yleensä aarniometsäksi. Väärinkäsityksiä syntyy, kun käsitettä ”vanha metsä” käytetään yhä joskus alkuperäisessä merkityksessään tai muussa tarkoituksessa virheellisesti.

Lähteet

  1. a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 203. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X
  2. Kuusela, Kullervo: Kullervo Kuusela johtavalle populaatiotutkijalle. Maaseudun Tulevaisuus, 9.9.1999. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla