Vapaussodan muistomitali

Nykymaailmassa Vapaussodan muistomitali on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen kohdistuvan vaikutuksensa ansiosta Vapaussodan muistomitali:stä on tullut näkyvä hahmo modernissa elämässä. Vapaussodan muistomitali on osoittautunut kiehtovaksi ja merkitykselliseksi aiheeksi nykymaailmassa sosiaaliseen mediaan vaikuttamisestaan ​​rooliinsa politiikassa. Tässä artikkelissa tutkimme Vapaussodan muistomitali:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Vapaussodan muistomitali

Vapaussodan muistomitali on 10. syyskuuta 1918 perustettu raudasta valmistettu suomalainen ansiomitali. Sen on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela.[1]

Mitalia jaettiin Suomen sisällissodan jälkeen kaikille hallituksen eli valkoisten puolella taistelleille. Virallisesti merkkiä jaettiin vuoteen 1937 saakka ja luvan kanssa vielä 1960-luvulle saakka.[2] Mitali voitiin myöntää myös kunniamerkkinä henkilölle, jolle ei sota-ansioista ollut myönnetty Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä. Tuolloin mitalin nauhaan kiinnitettiin hopeinen heraldinen ruusu.[1]

Mitalin etupuolelle on kuvattu Vapaudenristi, ja pystysakaran molemmin puolin on Karjalan vaakunan miekkoja pitelevät haarniskoidut kädet. Alasarjassa on vuosiluku 1918 ja takapuolella Suomen leijona.[1] Mitalista on olemassa pienin muutoksin runsaasti eri variaatioita, sillä mitalia valmistivat useat eri valmistajat eri aikoina ja eri paikoissa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja, s. 57. Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-20-6404-9
  2. ↑ a b Vapaussodan muistomitali Kansallismuseon Rahakammio. Viitattu 5.6.2020.

Aiheesta muualla