Varsovan sopimus (1922)

Varsovan sopimus (1922) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Julkiselle näyttämölle ilmestymisensä jälkeen se on herättänyt loputonta keskustelua ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri tieteenaloilla. Tätä ilmiötä ovat tutkineet tutkijat, se on inspiroinut taiteilijoita ja haastanut konventteja omalla alallaan. Kun Varsovan sopimus (1922) jatkaa otsikoissaan ja herättää kiistoja, on tärkeää analysoida sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja ymmärtää, missä määrin se on muokannut tapaamme ajatella ja toimia. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Varsovan sopimus (1922):tä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin.

Varsovan sopimus (myös reunavaltiosopimus) oli 17. maaliskuuta 1922 solmittu yhteistyösopimus, jonka allekirjoittivat Suomen, Viron, Latvian ja Puolan ulkoministerit. Kyse oli Puolan ajamasta pyrkimyksestä luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalle ja Neuvosto-Venäjälle. Sopimus kariutui, koska Suomen eduskunta ei vahvistanut sopimusta, jota ulkoministeri Rudolf Holsti ajoi. Vennolan II hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen.

Sopimuksen keskeinen sisältö

  • Artikla 2: Valtiot eivät saa solmia sopimuksia, jotka olisivat jonkun toisen valtion haitaksi.
  • Artikla 3: Valtioiden on tiedotettava tekemistään sopimuksista muille valtioille.
  • Artikla 6: Valtioiden on ratkottava erimielisyydet rauhanomaisesti.
  • Artikla 7: Päättävät välittömästi seurauksista, jos jokin valtio joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Katso myös