Varzobin piiri
Nykymaailmassa Varzobin piiri on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, Varzobin piiri on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion. Syventyessämme tähän aiheeseen kohtaamme runsaasti tietoa, mielipiteitä ja näkökulmia, jotka pakottavat meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiämme. Tässä artikkelissa tutkimme Varzobin piiri:n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Sen ilmestymisestä nykyiseen tilaan pysähdymme analysoimaan Varzobin piiri:n tärkeimpiä ja kiistanalaisimpia puolia, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
| Varzobin piiri ноҳияи Варзоб |
|
|---|---|
 Vuoristojoki Xodžaobigarmin luona. |
|
 Piiri Tadžikistanin kartalla. |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | keskushallinnon alainen piiri |
| – hallinnollinen keskus | Varzob |
| Pinta-ala | 1 656 km² |
| Väkiluku (2020) | 86 924 |
Varzobin piiri (tadžikiksi ноҳияи Варзоб, nohijai Varzob) on hallintopiiri Tadžikistanissa. Sen keskus on Varzobin kylä. Piirin pinta-ala on 1 656 neliökilometriä.[1] Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 86 924 asukasta[2].
Varzobin piiri rajoittuu pohjoisessa Ainīn, idässä Vahdatin, etelässä Rudakīn ja Dušanben sekä lännessä Hisorin piireihin ja kaupunkeihin. Se sijaitsee Hisorvuorten etelärinteillä. Hyötykaivannaisia ovat kivihiili, kalkki, kipsi, fluoriitti ja rakennusaineet.[1]
Seudun ilmasto on mantereinen. Vuorten keskirinteillä tammikuun keskilämpötila on –1:stä –7:ään ja heinäkuun 24,2 astetta. Vuotuinen sademäärä on 1 600–1 800 millimetriä. Tärkein joki on Kofarnihonin sivujoki Varzob.[1]
Vuonna 1991 perustettuun piiriin kuuluu Takobin taajama ja kuusi maalaiskuntaa: Ainī, Dehmalik, Lutšob, Tšorboğ, Varzobqal’a ja Ziddī[1]. Kaupunkiväestön osuus on kolme prosenttia. Suurimmat keskukset ovat Tšorboğin ja Šodobin kylät.[2]
Varzobin laakson kautta kulkee Dušanben ja Xudžandin välinen maantie. Matkaa piirikeskuksesta pääkaupunkiin on 26 kilometriä.[1]
Seudun pääelinkeinot ovat matkailu ja maatalous. Alueella on parantoloita sekä matkailu- ja hiihtokeskuksia, joista tunnetuin on Xodžaobigarm. Maatalous on erikoistunut vihannesten, perunan, hedelmien ja viljan viljelyyn sekä karjan- ja mehiläistenhoitoon. Kaivosteollisuus hyödyntää kivihiiltä ja alumiinioksidia. Piirissä on myös vesivoimalaitoksia ja Tadžikistanin tiedeakatemian kasvitieteellinen puutarha.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Ensiklopedijai Millii Todžik, džildi 3, s. 488–490. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2014.
- ↑ a b Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 9.2.2025.