Vedenalainen valokuvaus

Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja syventää aihetta Vedenalainen valokuvaus ja tarkastella sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Vedenalainen valokuvaus on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena viime vuosina, ja sen merkitys kasvaa edelleen nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme sekä Vedenalainen valokuvaus:n myönteisiä että negatiivisia puolia, sen vaikutusta eri yhteyksissä sekä sitä, kuinka se muokkaa ja ajaa muutoksia ympäristössämme. Pyrimme kriittisesti ja objektiivisesti valaisemaan tätä arkielämäämme niin paljon vaikuttavaa asiaa.

Norjalainen sukelluksen edelläkävijä Odd Henrik Johnsen vedenalaisen kameran kanssa 1960
Valon absorptio eri syvyyksissä

Vedenalainen valokuvaus on tavallisesti sukeltamisen, pintasukeltamisen tai uinnin yhteydessä tapahtuvaa valokuvaamista siten, että kamera tai vähintäänkin objektiivin etulinssi on veden alla. Etulinssi voi olla myös osittain veden alla ja osittain pinnan yläpuolella, jolloin kuvaan saadaan vedenalaisia ja -päällisiä kohteita yhtä aikaa.

Vedenalaisen valokuvauksen välineet ja kuvaustekniikka poikkeavat normaalista kuvauksesta. Kamera voi olla vedenpitävä tai se on suljettu vedenpitävään, läpinäkyvään suojaan. Syvälle mentäessä auringonvalon pitkät aallonpituudet (kuten punainen ja oranssi) suodattuvat aiheuttaen värien ja kontrastin vähenemisen sini-vihreisiin aallonpituuksiin. Värien vaimeneminen tapahtuu myös vaakasuorassa suunnassa veden alla. Tämän vuoksi kamera pyritään saamaan lähelle kohdetta. Laajakulma- ja makro-objektiivit ovat sopivia vedenalaiseen kuvaukseen. Salamalaitetta käytetään usein lähellä olevien vedenalaisten kohteiden värien esiintuomiseen.

Vedenalainen maisema[1] on vaativa maisemavalokuvauksen kohde.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla