Nykyään Vehkajärvi (Kuhmalahti) on aihe, jota käsitellään ja tutkitaan laajasti eri alueilla. Sen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja siitä on keskusteltu akateemisissa, poliittisissa ja sosiaalisissa piireissä. Vehkajärvi (Kuhmalahti) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Vehkajärvi (Kuhmalahti):n aihetta perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia ja tarjoamme yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Vehkajärvi (Kuhmalahti):n keskeisiä puolia ja analysoimaan sen merkitystä nykymaailmassa.
Vehkajärvi on Kangasalaan kuuluva entisen Kuhmalahden kunnan kylä sekä Kangasalan 23. kaupunginosa itäisellä Pirkanmaalla, samannimisen järven pohjoisrannalla. Vehkajärvi on noin 65 kilometriä Tampereelta itään seututie 325:ttä pitkin. Kylä sijaitsee Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen välisellä vedenjakajalla, jonka korkeimmat kohdat, Kivelänkangas ja Karinvuori, ovat noin 160 metriä merenpinnasta. [1]
Vehkajärvellä asuu vakinaisesti noin 120 henkeä, mutta kesäisin kylän väkimäärä kaksinkertaistuu vapaa-ajan asuntojen ansiosta.[1] Vehkajärven nuorisoseura on perustettu 1917 ja sen juhlatalo Touhula on valmistunut 1927. Touhula toimii kesäisin kesäkuun alusta elokuun alkuun nuorisoseuran kesäkahviona.[2][3]
Vuosina 2005–2008 kylässä ilmestyi ilmaisjakelulehti Vehkajärven Sanomat, jonka päätoimittajana toimi Ritva Tähkä ja kustantajana Esa Kylänlahti. Kylän verkkosivusto jatkaa lehden vanhalla nimellä.[4]
Suomen sisällissodan aikana 26. helmikuuta 1918 kylässä käytiin Vehkajärven taistelu.