Veikko Juntunen

Tässä artikkelissa aiomme syventää Veikko Juntunen:n aihetta tutkimalla sen monia puolia ja tarjoamalla kokonaisvaltaisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä. Veikko Juntunen on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua, sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja vaikutuksestaan ​​henkilökohtaisella tasolla. Tarkastellaan perusteellisen analyysin ja lukuisten esimerkkien avulla Veikko Juntunen:n eri ulottuvuuksia, tarkastellaan sen maailmanlaajuisia vaikutuksia ja korostetaan sen roolia nykyisen ympäristömme muokkaamisessa. Olitpa alan asiantuntija tai vain utelias oppimaan lisää, tämä artikkeli lupaa tarjota rikkaan ja oivaltavan näkökulman Veikko Juntunen:een.

Veikko Johannes Juntunen (s. 18. syyskuuta 1946 Posio) on suomalainen sanoittaja ja säveltäjä, aiemmalta ammatiltaan kirjaltaja[1]. Hän on sanoittanut ja säveltänyt noin 1 800 kappaletta. Hän on tehnyt varsinkin iskelmiä ja muuta tanssimusiikkia, mutta vähäisemmässä määrin myös lastenlauluja, joululauluja, hengellisiä lauluja, näytelmämusiikkia ja muun muassa pop-passion. Hänen kappaleistaan tunnetuimpia on Jamppa Tuomisen hitti ”Aamu toi ilta vei”.

Posiolta Ouluun nuorena muuttanut Juntunen soitti 1960-luvulla oululaisissa rautalanka- ja tanssiorkestereissa. Keikkailu jatkui 1970-luvun alkupuolelle asti. 1980-luvun alussa Juntunen muutti Kiiminkiin. Hänen ensimmäinen levytetty sävellyksensä ja sanoituksensa oli ”Nuoruus on hetki vain” (1970), joka oli samalla samassa kirjapainossa työskennelleen Matti Eskon ensilevytys. Jamppa Tuomisen ja Matti Eskon lisäksi Juntusen lauluja ovat levyttäneet muun muassa Frederik, Katri Helena, Kirka, Arja Havakka, Matti ja Teppo, Teuvo Oinas, Matti Ojala, Esko Rahkonen, Jari Sillanpää, Reijo Taipale, Souvarit, Solistiyhtye Suomi sekä Tarja Ylitalo. Myös Oulun Kärppien kannatuslaulu ”Kärpät on rautaa” (1980) on Juntusen tekemä.

Juntunen on säveltänyt myös hengellisen passion nimeltä Noussut hän on, joka levytettiin vuonna 1979[1].

Juntunen palkittiin elämäntyöstään Suven Sävel -iskelmäfestivaaleilla 29. heinäkuuta 2006. Hän on käyttänyt myös salanimiä Manna Korpi, Tiina Kouva, O. Nuutimo ja Papol[2].

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Suuri Musiikkitietosanakirja 3 He–Kuud, s. 134. Helsinki: Weilin + Göös ja Otava, 1990. ISBN 951-35-4727-2
  2. ↑ Veikko Juntunen Pomus-tietokannassa pomus.net. Viitattu 3.4.2016.

Aiheesta muualla