Vekarus

Seuraavassa artikkelissa perehdymme Vekarus:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia. Vekarus on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena vuosien ajan sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme sen pääpiirteitä, sen mahdollisia sovelluksia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreihin. Lisäksi tarkastelemme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa ja sen tarjoamia tulevaisuuden näkymiä. Valmistaudu lähtemään löytö- ja innovaatiomatkalle Vekarus:n päähenkilönä!

Tämä artikkeli kertoo järvestä Suomessa. Kylästä Karjalan tasavallassa Venäjällä katso Vegarus.
Vekarus
Valtiot Suomi
Paikkakunta Rautjärvi
Koordinaatit 61°17′49″N, 29°11′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vekarusoja
Järvinumero 04.198.1.012
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 102,3 m
Rantaviiva 2,61 km
Pinta-ala 19,57 ha
Valuma-alue 2,070859 km²
Kartta
Vekarus

Vekarus (järvinumero 04.198.1.012) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Rautjärvellä Etelä-Karjalan maakunnassa.[1]

Järven tiedot

Järven pinta-ala on 19,57 hehtaaria, rantaviivan pituus 2,61 kilometriä ja korkeus merenpinnasta 102,3 metriä. Järvessä on Vekarussaari-niminen saari. Sen lasku-uomana on Vekarusoja, joka on yksi Venäjän puolelle laskevan Korisevanojan latvahaaroista.[1][2][3] Järven valuma-alue on 2,070859 km². Valuma-alueelle jää kaksi pienempää lampea.[4]

Vesistösuhteet

Järven laskuoja Vekarusoja on yksi Suomesta Venäjän puolelle laskevan Korisevanojan latvahaaroista.[5] Venäjän puolella Korisevanoja laskee Käräjokeen[6][7], joka edelleen laskee Suomen puolelta Kuulammesta alkunsa saavaan Kuunjokeen[8][7]. Kuunjoki laskee Venäjällä Helisevänjärveen, josta vedet edelleen laskevat Vuoksen Käkisalmen haaraan Räisälässä ja siitä Laatokkaan.

Järvi luetaan Suomen nykyisessä vesistöaluejaossa Vuoksen vesistön (04) Suur-Saimaan alueeseen kuuluvan Vuoksen alueen (04.19) osa-alueena olevaan Korisevanojan valuma-alueeseen (04.198).[9][10]

Vesistön osa-alueen 04.198 nimenä "Korisevanojan valuma-alue" on epätarkka. Joki, jonka koko valuma-alueesta on kysymys, on Kuunjoki. Korisevanoja on Kuunjoen sivujoen Käräjoen sivuhaara, jonka valuma-alueeseen kuuluu vain osa Suomen puolelle ulottuvasta Kuunjoen valuma-alueesta.[11][3][12][13] Koko valuma-alue on Kuunjoen valuma-alue.[11][8] Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa nimi "Kuujoen valuma-alue" on virheellisesti annettu viereiselle Ilmeenjoen valuma-alueelle (04.199).[11][14]

Lähteet

  1. ↑ a b Vekarus (04.198.1.012) Järviwiki. SYKE. Viitattu 10.3.2018.
  2. ↑ Vekarus Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2018.
  3. ↑ a b Korisevanoja Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2018.
  4. ↑ UomaId=2007061416078 VALUE - Valuma-alueen rajaustyökalu. SYKE. Viitattu 13.3.2018.
  5. ↑ Korisevanoja Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2018.
  6. ↑ Käräjoki Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2018.
  7. ↑ a b Карельский перешеек. Атлас 1:100 000. 2-3. (venäjäksi)
  8. ↑ a b Kuunjoki Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2018.
  9. ↑ Korisevanojan valuma-alue (04.198) Järviwiki. SYKE. Viitattu 10.3.2018.
  10. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  11. ↑ a b c Olin, T. V.: Suomen vesistöjen alueet ja järvet, s. 21. (Hydrografisen toimiston tiedonantoja 7) Helsinki: Hydrografinen toimisto, 1936.
  12. ↑ Käräjoki Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2018.
  13. ↑ Карельский перешеек. Атлас 1:100 000. 2-3. (venäjäksi)
  14. ↑ Kuujoen valuma-alue (04.199) Järviwiki. SYKE. Viitattu 10.3.2018.