Vendée (joki)

Tässä artikkelissa tutkimme Vendée (joki):n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen vaikutukseen populaarikulttuuriin sen osallistumisen kautta siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tutkimme myös asiantuntijoiden mielipiteitä ja erilaisia ​​Vendée (joki):n ympärillä olevia näkökulmia tavoitteenaan tarjota globaali ja täydellinen näkemys tästä laajasta ja monimutkaisesta aiheesta. Näillä linjoilla perehdymme syvään pohdiskeluun, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin Vendée (joki):n tärkeyden nykyisessä kontekstissa.

Vendée
Vendée nähtynä Pont-Neuf -nimiseltä sillalta Fontenay-le-Comtessa
Vendée nähtynä Pont-Neuf -nimiseltä sillalta Fontenay-le-Comtessa
Alkulähde L'Absie, Deux-Sèvres
46°37′59″N, 0°34′32″W
Laskupaikka L'Île-d'Elle, Sévre Niortaise
46°19′21″N, 0°57′47″W
Maat Ranska
Pituus 82.13[1] km
Virtaama (Pissotten kohdalla) 4,65[2] m³/s
Valuma-alue 675[2] km²

Vendée on Sèvre Niortaisen sivujoki länsi-Ranskassa, suurimmaksi osaksi Vendéen departementin alueella.

Maantiede

Vendéen lähteet ovat L'Absien kunnassa [1], Deux-Sèvresin departementissa, ja se kulkee Saint-Paul-en-Gâtinen kautta, joka on Vendéen departementin rajakunta. Se kukee edelleen tämän departementin entisen pääkaupungin Fontenay-le-Comten kautta ja saapuu Charente-Maritimen departementin puolelle vähän ennen L'Île-d'Elleä, jossa se laskee Charente-Maritimeen hieman Marasnsista ylävirtaan. Vendée on 82,13 kilometriä pitkä.[1].

Nimen alkuperä

Nimi on esiintynyt 900-luvulla muodossa fluvium Vendre, 1000-luvulla muodoissa flumen Vendee ja Vendeia.

Pierre-Henri Billyn mukaan nimi perustuu galliankieliseen sanarunkoon vindo-, joka merkitsi valkoista, loistavaa ja johon liittyi myös pyhän sivumerkitys.[3].

Suurimmat sivujoet

Vendéen suurimmat sivujoet ovat:

Hallinto ja omistussuhteet

Lähteestään Fontenay-le-Comten Pont-Neufiin saakka Vendée ei ole julkisessa omistuksessa, vaan sen uoma ja rannat kuuluvat sen varrella oleviin kiinteistöihin. Sen sijaan Pont-Neufista siihen kohtaan saakka, jossa joki laskee Sèvre Niortaiseen, joen omistaa valtion jokihallinto.

Vendée on luokiteltu purjehduskelpoiseksi joeksi.

Vuonna 2001 hyväksyttiin suunnitelma Fontenay-le-Comtea kohtaavien tulvien torjumiseksi.

Vendéen koko valuma-alueelle on valmisteilla vesien järjestely- ja hoitosuunnitelma (ransk. schéma d'aménagement et de gestion des eaux, SAGE).

Vesistöjärjestelyt

Suurimmat Vendée-jokeen rakennetut padot ovat Albertin, Merventin ja Pierre-Brunen padot. Patoaltaiden tilavuudet ovat 3, 8,3 ja 3,05 miljoonaa kuutiometriä.[2] Ne muodostavat departementin suurimman juomaveden lähteen, josta saadaan 20 000 – 36 000 kuutiometriä vettä vuorokaudessa.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Vendée Sandre. Viitattu 18.4.2024.
  2. ↑ a b c La Vendée pravarini.free.fr. Viitattu 18.4.2024.
  3. ↑ Pierre-Henri Billy: Dictionnaire des noms de lieux de la France, s. 561. Éditions Errance, 2011. ISBN 978-2-87772-449-4

Aiheesta muualla

  • Jean Vimpère: Étude de Valvata bourguignati Letourneux 1869 dans son locus typicus en Vendée et son rattachement à Islamia moquiniana (Dupuy 1851), (Mollusca : Gastropoda). La naturalise vendéen, 2003, nro 3, s. 111–117. Artikkelin verkkoversio.