Nykyään Vera Nikolić:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tekniikan ja globalisaation myötä Vera Nikolić on ottanut johtavan roolin keskusteluissa sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Olipa kyseessä kiistanalainen aihe, tärkeä julkisuuden henkilö, historiallinen tapahtuma tai yhteiskunnallinen ilmiö, Vera Nikolić on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vera Nikolić:n vaikutusta nykyajan elämän eri osa-alueisiin sekä seurauksia, jotka johtuvat sen merkityksestä nykyään.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Vera Nikolić | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten yleisurheilu | |||
EM-kilpailut | |||
![]() |
Budapest 1966 | 800 m | |
![]() |
Helsinki 1971 | 800 m | |
![]() |
Ateena 1969 | 800 m |
Vera Nikolić (omaa sukua Kasap, 23. syyskuuta 1948 Grabovac – 28. kesäkuuta 2021[1]) oli Jugoslaviaa edustanut yleisurheilija, joka kilpaili keskimatkojen juoksussa. Hän edusti seuratasolla Morava Cuprijaa ja Dinamo Zagrebia.[2] Nikolić voitti 800 metriltä kolme EM-mitalia, kultaa vuosina 1966 ja 1971 sekä pronssia vuonna 1969.[3] Lisäksi hän voitti Välimeren kisoista 1971 kultaa sekä 800 metriltä että 1 500 metriltä.[4] Nikolić osallistui olympialaisiin kahdesti, vuosina 1968 ja 1972. Hänen parhaaksi olympiasijoituksekseen jäi viides tila 800 metriltä Münchenin kisoista 1972.[2]
Nikolić juoksi 800 metrin maailmanennätykseksi Lontoossa heinäkuussa 1968 ajan 2.00,5, joka säilyi maailmanennätyksenä heinäkuuhun 1971 asti.[5] Jugoslavian seuraajavaltion Serbian virallisena ennätyksenä se säilyi vuoteen 2015 saakka.[6][7]