Verkkokalvo
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Verkkokalvo, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion eri tieteenaloista ja kiinnostuksen kohteista. Verkkokalvo on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena aikojen saatossa, sen vaikutukset ja merkitys ovat kiistattomia _var2-kentässä. Kattavalla lähestymistavalla tutkitaan erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja mielipiteitä Verkkokalvo:stä, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja päivitetty näkemys. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota yksityiskohtainen ja kriittinen näkemys Verkkokalvo:stä, sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin yksilötasolla, tarkoituksena rikastaa sitä lukevien tietoja ja ymmärrystä.
Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa. Se on muodostunut sikiökaudella aivojen aiheen pullistumana. Pullistuman varresta puolestaan on peräisin näköhermo. Kuva kohteesta, jota katsotaan, heijastuu verkkokalvolle. Verkkokalvo on aivan silmän takana, se on kuin silmän valkokangas. Verkkokalvon aistinsoluja, toiselta nimeltään fotoreseptoreita, ovat sauvasolut ja tappisolut.
Verkkokalvon retinoblastooma on lasten yleisin silmäsyöpä.[1]
Eläinten verkkokalvo
Eläinten verkkokalvo on periaatteessa samanlainen kuin ihmisellä mutta sauvojen ja tappien määrät ja sijoittuminen verkkokalvolla vaihtelevat. Sauvasoluja on runsaasti eläimillä, jotka saalistavat tai liikkuvat hämärässä. Monilla eläinlajeilla on verkkokalvossa heijastava pinta, tapetum lucidum, joka heijastaa silmään tulleen valon toistamiseen näköhermoihin ja parantaa siten hämäränäköä, "kissansilmät".