Verner Thomé

Nykyään Verner Thomé on saavuttanut tärkeän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Verner Thomé on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, poliittisen päätöksenteon tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Verner Thomé-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Verner Thomé on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja miten se edelleen vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.

Verner Thomé
Verner Thomé.
Verner Thomé.
Henkilötiedot
Syntynyt4. heinäkuuta 1878
Alajärvi
Kuollut1. kesäkuuta 1953 (74 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvataide

Verner Thomé (4. heinäkuuta 1878 Alajärvi – 1. kesäkuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.[1] Thomé opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1898–1899 sekä Baijerin kuninkaallisessa taideakatemiassa Münchenissä 1901–1902. Hän debytoi Helsingissä vuonna 1903.[1]

Elämä ja ura

Verner Thomé kuului Septem-ryhmään. Hän oli impressionistinen valomaalari, jonka maalausten aiheena olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Hän kokeili myös pointillismia.[2]

Thomé toimi aktiivisesti myös yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä. Thomén isä oli metsänhoitaja Johan Henrik Thomé. Hänen veljistään Valter ja Ivar ryhtyivät arkkitehdeiksi, William Thomé puolestaan jatkoi isänsä jalanjälkiä metsänhoitajana. Punakaartilaiset surmasivat kaikki kolme veljeä sisällissodan aikana Vihdissä 1. helmikuuta 1918.

Heraldikko Olof Eriksson oli Verner Thomén poika.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Verner Thomé Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 21.8.2012.
  2. ↑ ”Thomé, Verner”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
  3. ↑ Harmo, Maunu: Vaakuna on idea, Kolme suurta ankkuroivat nykykyaikaisen suomalaisen heraldiikan keskiaikaisille opeille. Juhlapuhe Suomen Heraldinen Seura ry:n 50-vuotisjuhlassa Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisalissa sunnuntaina maaliskuun 4. päivänä 2007. Hopealeijona – Silverlejonet, Suomen Heraldisen Seuran tiedotuslehti, 2007, nro 26/2007, s. 13. Helsinki: Suomen Heraldinen Seura. ISSN 1459-7500 Lehden verkkoversio. (pdf) Viitattu 21.8.2012.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla