Tänään haluamme puhua Veroluku:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa ajan mittaan. Veroluku on asia, josta on puhuttu eri alueilla ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Kautta historian Veroluku on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, koska sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Veroluku:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi pyrimme ymmärtämään Veroluku:n tärkeyden ja kuinka se on merkinnyt ennen ja jälkeen eri yhteyksissä. Epäilemättä Veroluku on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää kiinnostusta myös tulevaisuudessa.
Veroluku on aiemmin Suomessa ja Ruotsissa käytössä ollut maatilan verotuksessa käytetty mitta. Se määräsi myös tilan oikeudet ja velvollisuudet. Veroluku osoitti tilan kameraalista suuruutta ja sen mukaan suoritettiin maavero. Veroluvun perustana olivat veroyksiköt. Veroluvut olivat pysyviä tai muuttuvia. Täysitilaa tarkoittavat veroluvut olivat pysyviä, mutta eivät jaottomia. Jos tila jaettiin, jaettiin myös veroluku. Tiloja yhdistettäessä myös veroluvut yhdistettiin.[1][2]
Veroluvuista on tietoja uuden ajan alusta lähtien. Jo silloin ne olivat murtolukuja tai sekalukuja, kuten esimerkiksi 1/3, 5/12 tai 1 1/4. Aika ajoin toimitettiin myös veronpanoja, joissa verolukuja pyrittiin saamaan verrannollisiksi tilusten sen hetkiseen laajuuteen.[3]