Vesimylly
Tässä artikkelissa käsittelemme Vesimylly:n aihetta eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Tutkimme erilaisia mielipiteitä ja argumentteja, jotka pyörivät Vesimylly:n ympärillä, ja pyrimme valaisemaan sen merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Sukellaan Vesimylly:een sen alkuperästä sen kehitykseen ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta nykymaailmaan. Pyrimme kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla purkamaan eri näkökulmia, jotka tekevät Vesimylly:stä kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen, kutsuen lukijamme pohtimaan ja muodostamaan perusteltua mielipidettä asiasta.
Vesimylly on mylly, joka saa käyttövoimansa virtaavasta vedestä, kuten koskesta. Vesimyllyssä virtaava vesi pyörittää vesiratasta tai turbiinia, jonka liike käyttää myllyssä olevaa koneistoa tai laitetta. Vesimyllyä voidaan käyttää esimerkiksi viljan jauhamiseen, huovuttamiseen[1], parkitsemiseen, sahaamiseen tai metallin työstämiseen vesivasaralla. Jos vesimyllyä käytetään pelkkään sähköntuotantoon, siitä käytetään nimitystä vesivoimalaitos. Vesimyllyt olivat Suomessa yleisiä 1900-luvun alkupuolelle saakka. Keksintönä vesimylly on vanhempi kuin tuulimylly.
Vesimyllyyn kuuluvat varsinaisen myllyrakennuksen lisäksi hitaasti virtaavissa ja pudotuskorkeudeltaan pienissä joissa pato sekä padon taakse muodostuva myllylampi. Padossa on yleensä myllyyn johtava kouru sekä tulvaluukut, joista liika vesi pääsee virtaamaan kevään tulvien aikana.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Fulling Mills www.witheridge-historical-archive.com. Viitattu 24.3.2022.
Aiheesta muualla
- Kirkkokosken vesimylly (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomenniemen vesimyllyjä