Vesistön pääjärvi
Alla olevassa artikkelissa perehdymme Vesistön pääjärvi:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme Vesistön pääjärvi:n monia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan ja selvitämme, kuinka se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri puoliin. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Vesistön pääjärvi:stä, jotta lukijamme ymmärtävät sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Vesistön pääjärvi eli keskusjärvi on järvi, josta vesistön vedet laskevat laskujoen kautta mereen. Vesistön vedet kerääntyvät pääjärveen valunnan ja vesireittien kautta. Pääjärvi on yleensä vesistön suurin ja merkittävin järvi.
Suuria pääjärviä on syntynyt viimeisen jääkauden lopulla Baltian jääjärven kohdalle sulamassa olleen jäätikön pysähtyessä ja Salpausselkien muodostuttua. Salpausselkien itäpuolella sijaitsevat Laatokka ja Saimaa.[1]
Suomen vesistöjen pääjärviä ovat:
- Vuoksen vesistössä Saimaa
- Kymijoen vesistössä Päijänne
- Kokemäenjoen vesistössä Pyhäjärvi
- Oulujoen vesistössä Oulujärvi
- Kemijoen vesistössä Kemijärvi
- Pyhäjoen vesistössä Pyhäjärvi
- Ähtävänjoen vesistössä Lappajärvi
Lähteet
- ↑ Baltian jääjärvi ja Salpausselät geomatti.fi. Arkistoitu 15.7.2024. Viitattu 25.3.2024.