Nykyään Vesjegonsk on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Ajan mittaan Vesjegonsk on kiinnittänyt ammattilaisten, asiantuntijoiden ja yleensä kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tieteelliseltä kulttuurialalle Vesjegonsk on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa perustavanlaatuisena kappaleena erilaisten ilmiöiden ja ongelmien keskustelussa ja analysoinnissa. Tästä syystä on välttämätöntä syventää Vesjegonsk:n opiskelua ja ymmärrystä, jotta tästä aiheesta saadaan kattavampaa ja rikastuttavampaa tietoa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vesjegonsk:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykypäivän yhteiskuntaan.
Vesjegonsk Весьего́нск |
|
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() Tverin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella |
|
![]() ![]() Vesjegonsk |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Tver |
Piiri | Vesjegonsk |
Väkiluku (2015) | 6 455 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Vesjegonsk (ven. Весьего́нск, karjalaksi Vessi[1]) on kaupunki Tverin alueella Venäjällä. Se sijaitsee alueen pohjoisosassa Rybinskin tekoaltaan rannalla 253 kilometriä Tveristä koilliseen. Vesjegonskiin johtaa Pietarin ja Sonkovon väliseltä rautatieltä haarautuva sivurata. Kaupunki on Vesjegonskin piirin keskus. Asukkaita on 7 700 henkeä (vuonna 2009).[2]
Paikkakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvulla nimellä Jegonskaja Ves. 1500-luvulla se oli huomattava kauppapaikka. Vuosina 1610–1614 sitä hävittivät liettualaiset ja puolalaiset. Kaupunginoikeudet Vesjegonskojen kylä sai vuonna 1776. Siellä järjestetyt markkinat olivat 1700–1800-lukujen vaihteessa Venäjän suurimpia. 1800-luvun lopulla Vesjegonsk menetti merkityksensä Tihvinän vesitien tavarakuljetusten välittäjänä. Rybinskin tekoaltaan rakentamisen yhteydessä vuosina 1939–1941 se siirrettiin puolen kilometrin päähän vanhasta kaupungista.
Vesjegonskissa on puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Nähtävyyksiä ovat vuonna 1811 rakennettu Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkko, Kolminaisuuden kirkko (1868) ja puinen Johannes Kastajan kirkko (1903). Kaupungissa toimii kotiseutumuseo.[3]
Kaupungin etelä- ja kaakkoispuolella asuu tverinkarjalaisiin kuuluva Vesjegonskin karjalaisryhmä, jonka murre poikkeaa jonkin verran muusta tverinkarjalasta.