Nykymaailmassa Vesna Parun, joko keskustelunaiheena, relevanttina hahmona tai symbolisena päivämääränä, on saavuttanut merkittävän merkityksen eri alueilla. Politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai jokapäiväisessä elämässä Vesna Parun on asettanut itsensä keskeiseksi elementiksi, joka antaa sävyn toimillemme ja päätöksillemme. Tässä artikkelissa analysoimme Vesna Parun:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaamme. Ilmestymisestään lähtien Vesna Parun on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja sen läsnäolo herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa tänään.
Vesna Parun (10. huhtikuuta 1922 Zlarin – 25. lokakuuta 2010 Stubičke Toplice) oli kroatialainen runoilija. Hän julkaisi ensimmäisen kokoelmansa vuonna 1947 ja on sittemmin yli kolmenkymmenen runoteoksensa ohella julkaissut muun muassa lasten- ja käännöskirjallisuutta. Hänen runojaan on käännetty bulgariaksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, slovakiaksi, sloveniaksi, tšekiksi ja venäjäksi[1]. Hän on voittanut työstään useita palkintoja.
Hän kuoli 25. lokakuuta 2010 88-vuotiaana.[2]
Parun opiskeli Zagrebin yliopistossa.[3]