Nykymaailmassa Viipuri–Joensuu-rata on toistuva aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Viipuri–Joensuu-rata on ollut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja fanien tutkimuksen ja analyysin kohteena. Olipa kyse sitten Viipuri–Joensuu-rata:n vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkityksestä nykyhistoriassa tai sen yhteydestä nykyaiheisiin, tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Viipuri–Joensuu-rata:n eri puolia ja valaisemaan sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin ja kriittisen näkemyksen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman Viipuri–Joensuu-rata:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Viipuri–Joensuu-rata oli Viipurista Antrean ja Sortavalan kautta Joensuuhun kulkenut rautatieyhteys. Se muodosti entisen Karjalan radan, joka otettiin käyttöön osittain valmistumisten mukaan. Viipurin ja Antrean välinen osuus avattiin liikenteelle vuonna 1892, ja samaan aikaan valmistui haararata edelleen Antreasta Imatralle. Antrean ja Sortavalan välinen osuus avattiin liikenteelle marraskuussa 1893 ja viimeinen osuus Sortavalasta Joensuuhun marraskuussa 1894.[1][2] Aluksi rata kuului kokonaan Suomen rataverkkoon, mutta 1940 solmitun Moskovan rauhan jälkeen Suomen alueelle jäi vain Niiralasta Joensuuhun kulkenut osa.
Säkäniemen ja Joensuun välinen rataosuus tuli 1960-luvulla muodostamaan pohjoisimman osan Kouvolasta alkavasta, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta kulkevasta nykyisestä Karjalan radasta, jolla on sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Sen sijaan Niiralan ja Säkäniemen välisellä Niiralan radalla kulkee pelkästään Suomen ja Venäjän välistä tavaraliikennettä.
Nykyisin Venäjällä rataosuudet ovat Viipuri–Hiitola-rata, Hiitola–Sortavala-rata ja Sortavala–Suojärvi-rata Matkaselkään saakka, johon johtaa Suomen rajalta Värtsilä–Matkaselkä-rata.