Nykymaailmassa Viitasaaren seurakunta on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, yhteiskuntavaikutuksistaan tai populaarikulttuuriin vaikuttamisesta, Viitasaaren seurakunta:stä on tullut keskustelun ja pohdinnan keskipiste. Tässä artikkelissa tutkimme Viitasaaren seurakunta:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin perehdymme Viitasaaren seurakunta:n ja sen roolin syvälliseen analyysiin nykymaailmassa.
Viitasaaren seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Viitasaaren kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
Rovastikunta | Pohjoisen Keski-Suomen rovastikunta |
Pääkirkko | Viitasaaren kirkko |
Perustettu | 1635 |
Jäsenmäärä | 4 621[1] (2022) |
– Osuus asukkaista | 78,4 %[2] |
Kirkollisvero | 1,80 % |
Kirkkoherra | Antti Hiltunen |
Sivusto |
Viitasaaren seurakunta on Viitasaarella Keski-Suomessa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Pohjoisen Keski-Suomen rovastikuntaan.[3] Seurakunnan kirkkoherra Antti Hiltunen jätti virkansa vuonna 2023.[4] Kirkkovaltuusto valitsee uuden kirkkoherran luultavasti helmi-maaliskuussa 2025.[5]
Seurakunnan arkistosta löytyi inventoinnin yhteydessä Mikael Agricolan suomennos Uudesta testamentista vuodelta 1548. Sen on 1950-luvulla lahjoittanut viitasaarelaissyntyinen helluntaisaarnaaja Aleksandra Kinnunen. Arkistosta löytyi myös Alvar Aallon 1920-luvulla suunnittelemat kymmenen kynttilänjalkaa. Niiden materiaali on tina. Ne oli välillä sähköistetty, kun kirkkoon saatiin sähkö, mutta sähköistys poistettiin myöhemmin. Aalto suunnitteli uudistustyössä kirkon muistuttamaan italialaista renessanssikirkkoa. Kunnostus valmistui 1925.[6]