Nykymaailmassa Viktor Šuvalov on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Viktor Šuvalov:n merkityksen kasvaessa yhteiskunnassamme on tullut välttämättömäksi ymmärtää sen vaikutukset ja vaikutukset eri alueilla. Henkilökohtaiselta poliittiselle tasolle Viktor Šuvalov on synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja ajanut tärkeitä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Viktor Šuvalov:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Viktor Šuvalov | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten jääkiekko | |||
![]() | |||
![]() |
Cortina d’Ampezzo 1956 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Ruotsi 1954 | jääkiekko | |
![]() |
Cortina d’Ampezzo 1956 | jääkiekko | |
![]() |
Länsi-Saksa 1955 | jääkiekko | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Ruotsi 1954 | jääkiekko | |
![]() |
Länsi-Saksa 1955 | jääkiekko | |
![]() |
Cortina d’Ampezzo 1956 | jääkiekko |
Viktor Grigorjevitš Šuvalov (ven. Виктор Григорьевич Шувалов, 15. joulukuuta 1923 Saratovin kuvernementti, Venäjän SFNT – 19. huhtikuuta 2021[1]) oli Neuvostoliittoa edustanut jääkiekon olympiavoittaja, maailman- ja euroopanmestari, jääkiekkovalmentaja sekä jalkapalloilija.
Šuvalov saavutti Neuvostoliiton maajoukkueessa olympiakultaa Cortina d’Ampezzossa 1956, kaksi maailmanmestaruutta, MM-hopean ja kolme Euroopan-mestaruutta. Ensimmäisen maaottelunsa hän pelasi Tampereella, kun Neuvostoliitto voitti Suomen näytösottelussa 1–8. Šuvalov valittiin Neuvostoliiton ja Venäjän jääkiekkoilun kunniagalleriaan vuonna 1953.[2][3] Aleksandr Komarovin kuoltua marraskuussa 2013 Šuvalovista tuli viimeinen vuoden 1954 maailmanmestarijoukkueen elossa ollut jäsen.[4]
Šuvalov pelasi myös jalkapalloa maansa pääsarjassa. Hän toimi myöhemmin jääkiekkovalmentajana.[2]