Viktor Orbán

Viktor Orbán
Orbán vuonna 2022.
Orbán vuonna 2022.
56. Unkarin pääministeri
29. toukokuuta 2010 –
Presidentti László Sólyom
Pál Schmitt
László Kövér (vt.)
János Áder
Edeltäjä Gordon Bajnai
8. heinäkuuta 1998 – 27. toukokuuta 2002
Presidentti Árpád Göncz
Ferenc Mádl
Edeltäjä Gyula Horn
Seuraaja Péter Medgyessy
Unkarin parlamentin jäsen
2. toukokuuta 1990 –
Henkilötiedot
Syntynyt31. toukokuuta 1963
Székesfehérvár, Unkari
Puoliso Anikó Lévai
Tiedot
Puolue Fidesz
Uskonto kalvinismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.miniszterelnok.hu ja miniszterelnok.hu/en
Näytä Wikidatasta tulevat arvot

Viktor Mihály Orbán (s. 31. toukokuuta 1963 Székesfehérvár, Unkari) on unkarilainen poliitikko oikeistolaisesta Fidesz-puolueesta. Orbán on ollut Unkarin pääministeri vuosina 1998–2002 ja jälleen vuodesta 2010 alkaen. Poliittiseksi päämääräkseen Orbán on 2010-luvun mittaan yhä selvemmin nimennyt epäliberaalin ja "kansallismielisen" järjestelmän luomisen; hänen mielestään autoritääriset järjestelmät, kuten Kiinassa ja Venäjällä, toimivat paremmin kuin liberaali demokratia. Marraskuussa 2018 aloittaessaan neljännen pääministerikautensa Orbán julisti, että liberaalin demokratian aika on ohi. Rakentamaansa järjestelmää Orbán on nimittänyt myös kristilliseksi demokratiaksi. Kristillinen demokratia on Orbánin mukaan maahanmuuttovastaista ja monikulttuurisuutta vastustavaa.

Päävastustajikseen Orbán on nimennyt riippumattomat journalistit ja ihmisoikeusryhmät, jotka hänen mukaansa ajavat rahoittajiensa tavoitteita.

Elämäkerta

Tausta

Orbán syntyi Székesfehérvárissa suhteellisen vaatimattomissa oloissa eläneeseen perheeseen. Hänen isänsä Győző Orbán oli maatalous-laitosinsinööri ja kuului urasyistä kommunistiseen puolueeseen, äiti oli logopedi. Orbán opiskeli lakia Eötvös Lorándin yliopistossa Budapestissa ja valmistui 1987. Seuraavat kaksi vuotta hän työskenteli sosiologina elintarvike- ja maatalousministeriössä. Vuonna 1989 Orbán sai Soros-säätiön stipendin ja vietti vuoden Oxfordin yliopistossa opiskellen Pembroke Collegessa. Tämän jälkeen hän on ollut päätoiminen poliitikko.

Poliittisen uran alku

Orbán oli perustamassa 30. maaliskuuta 1988 Fidesz-puoluetta (alun perin lyhenne sanoista Fiatal Demokraták Szövetsége - Nuordemokraattien liitto, myös latinan fidēs, uskollisuus). Varsinaisesti poliittiseen julkisuuteen hän nousi, kun hänet Fideszin edustajana kutsuttiin yhdeksi puhujaksi Imre Nagyn uudelleenhautauksen yhteydessä. Tämä tilaisuus, joka järjestettiin 16. kesäkuuta 1989 Sankareiden aukiolla Budapestissa, keräsi valtavan yleisön, ja Orbánin puhe herätti suurta huomiota. Puheessaan Orbán vaati vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetäytymistä. Itse asiassahan neuvostojoukkojen poisvetämisestä oli tässä vaiheessa jo sovittu, ja ensimmäiset joukko-osastot olivat jo lähteneet Unkarista. Orbánia oli siksi pyydetty jättämään tämä vaatimus pois puheestaan, ettei Neuvostoliitto ärsyyntyisi liikaa, muttei hän suostunut.

Oppositiojohtajana 1990–1998

Viktor Orbán (keskellä) parlamentissa vuonna 1997.

Vuonna 1990 hänestä tuli parlamentin jäsen ja Fideszin ryhmän johtaja. Syyskuussa 1992 hänet valittiin Liberal Internationalin varapuheenjohtajaksi Mainzin kokouksessa ja puolueensa johtajaksi toukokuussa 1993. Puolue muuttui kuitenkin liberaalipuolueesta perinteisempään konservatiiviseen oikeistolaiseen suuntaan kansallisoikeiston liittyessä siihen 1994 huonon vaalituloksen jälkeen, ja se muutti nimekseen huhtikuussa 1995 Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (suom. Fides – Unkarin kansallispuolue). Samassa puoluekokouksessa se luopui ”thatcherismista”.

Ensimmäinen pääministerikausi 1998–2002

Fidesz-MPP voitti vuoden 1998 vaalit liitossa Demokraattinen foorumi (MDF) -puolueen kanssa, jolloin Orbánista tuli pääministeri. Hallitukseen otettiin mukaan pienviljelijöiden puolue FKGP. Lupausten mukaan hyvinvointivaltion etuja laajennettiin, yliopistojen lukukausimaksut poistettiin ja isyysraha otettiin taas käyttöön. Edellinen hallitus oli lähes suorittanut valtionyhtiöiden yksityistämisen, ja Unkari liittyi Naton jäseneksi maaliskuussa 1999.

Unkari ei kuitenkaan osallistunut Naton Kosovon operaatioon 1999, vaikka se olikin ainut Nato-maa, jolla oli yhteistä rajaa Jugoslavian kanssa. Opposition ankarasta vastustuksesta huolimatta hallitus ajoi läpi muutoksen, jonka mukaan parlamentti kokoontuisi vain kolmen viikon välein. Tämän nähtiin heikentävän parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia. Maaliskuussa korkein oikeus tuomitsi perustuslain vastaiseksi hallituksen yritykset korvata parlamentissa vaadittava 2/3 enemmistö yksinkertaisella enemmistöllä. Orbán jatkoi edelleen yrityksiään luoda Saksan mallin mukainen vahvan kanslerin hallitsema hallintojärjestelmä parlamentaarisen sijaan, johon oli päädytty 1990.

Kaksi Orbánin hallituksen ministeriä erosi yhdysvaltalaisen Lockheed-yhtiön hävittäjäkauppoihin liittyneen lahjonnan vuoksi. Taloudessa inflaatio putosi vuoden 1998 15 prosentista kymmeneen vuonna 1999 ja vain 9,5 prosenttiin vuonna 2000 ja lopulta seitsemään prosenttiin keskuspankin tiukan rahapolitiikan ansiosta. Työttömyys väheni yhdeksästä kuuteen prosenttiin ja reaalipalkat kasvoivat neljässä vuodessa 17 prosenttia. Kaikkiaan Unkarin talous oli Keski-Euroopan parhaimmin kehittyviä.

Fidesz erosi vuonna 2000 Liberal Internationalista ja liittyi konservatiivipuolueiden ja kristillisdemokraattien Euroopan kansanpuolueeseen (EPP). Vuoden 2001 kuluessa paljastui lukuisia poliittisia skandaaleja, jotka johtivat hallituskoalition hajoamiseen. Hallitusta arvosteltiin myös poliittisesta vaikuttamisesta mediaan.

Oppositiojohtajana 2002–2010

Vuoden 2002 vaalikamppailusta tuli kovin vuosikymmeneen, ja se jakoi maan kahtia. Orbánin koalitio hävisi MSZP-sosialistipuolueelle, joka liittoutui liberaalien kanssa. Pienviljelijöiden puolue ja äärioikeistolainen MIÉP (‘Unkarin oikeuden ja elämän puolue’) menettivät kaikki paikkansa. Äänestysvilkkaus oli ennätykselliset 73,5 %. ETYJ arvosteli valtion mediaa Fideszin puolelle asettumisesta.

Orbán oli vuodet 2002–2010 opposition johtajana. Vuoden 2006 vaaleissa hän ei onnistunut saamaan voittoa, mikä asetti jatkon puoluejohtajana harkinnan alle.

Orbánin johtama Fidesz johti syksyllä 2006 pääministeri Ferenc Gyurcsányn vastaisia protesteja, kun Gyurcsány tunnusti suljetussa kokouksessa valehdelleensa äänestäjille. Hallitusta vastaan syntyi väkivaltaisiksi yltyneitä katumielenosoituksia. Edelleen hallituksen asemaa heikensi vuoden 2008 finanssikriisi. Kansainvälinen valuuttarahasto vaati ylivelkaantuneelta Unkarilta kovempaa talouskuria. Vasemmisto-keskustalainen hallitus oli kasvattanut julkisen sektorin kokoa ja valtio oli velkaantunut; vuonna 2009 72 prosenttia unkarilaisista katsoi, että he olivat voineet paremmin kommunistihallinnon alaisuudessa. Talouskriisin koettelemiin kansalaisiin vetosi Fideszin vaatimus hallituksen säätämien terveyskeskusmaksujen sekä yliopistojen lukukausimaksujen poistamisesta; tästä Fidesz käynnisti kansalaisaloitteen maaliskuussa 2008 kansanäänestyksen järjestämiseksi.

Toukokuussa 2009 Orbán sanoi naapurimaista valittavien unkarilaisten edustajien edustavan Unkarin kansakuntaa Brysselissä. Orbánin kommenttien mukaan kansalaisuus ei ole tulevaisuudessa niin tärkeää kuin kansallisuus.

Pääministerinä 2010–

Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz sai murskavoiton, ja näin Orbánista tuli uudelleen pääministeri. Puolueen saavuttamalla 2/3:n enemmistöllä se kykeni muuttamaan yksin maan perustuslakia.

Uusi hallitus aloitti työskentelyn heti ennen varsinaista virkaanastumistaan ja toi parlamentille lain, joka myönsi kaksoiskansalaisuuden Unkarin naapurimaiden unkarilaisvähemmistölle.

Vuoden 2011 alussa, Unkarin EU-puheenjohtajuuden alkaessa, tuli voimaan uusi tiukka medialaki, joka antoi viestintävirastolle ja medianeuvostolle oikeuden valvoa sanomalehtiä ja sähköistä mediaa sekä asettaa rajoituksia ja rangaista loukkaavaksi katsotusta sisällöstä ja poliittisen tasapuolisuuden puutteesta. Lakia arvostelivat oppositio, ETYJ, Amnesty International ja riippumaton media sekä monet ulkomaat.

Hallitus jätti huomiotta Euroopan komission vaatimukset budjettialijäämätavoitteista ja ryhtyi toimiin talouskriisiä vastaan kansallistamalla maan yksityisen eläkerahaston sekä laskemalla keskuspankin johtajien palkkoja.

Unkarin parlamentti hyväksyi 18. huhtikuuta 2011 uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Siinä korostetaan Unkarin kristillisiä juuria ja rajoitetaan valtion lainan määrää. Perustuslain mukaan kolmejäseninen budjettikomissio voi hajottaa parlamentin, jos se ei suostu hyväksymään perustuslain mukaista talousarviota. Oikeuslaitosta valvomaan perustetaan uusi instituutio, jonka johtajan nimittää parlamentti. Perustuslakituomioistuin menettää lain myötä valtaansa.

Vaalivoittonsa ja superenemmistönsä Fidesz on uusinut vuosien 2014, 2018 ja 2022 vaaleissa, ja Orbánin asema pääministerinä näyttää vankkumattoman lujalta. Kolmissa viime vaaleissa Fideszin ja sen koalitiokumppanin, kristillisdemokraattisen KDNP-puolueen vaaliliittoa on äänestänyt noin puolet äänestäjistä. Vaalimatematiikka ja vaalipiirijako ovat antaneet Fidesz-KDNP:lle kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin.

Orbánin kaudella juutalaisvastaisuuteen on Unkarissa otettu nollatoleranssi, ja Orbán on myös lähentänyt maansa suhteita Israeliin.

Maaliskuussa 2020 parlamentti antoi koronaviruspandemian johdosta Orbánille määräämättömäksi ajaksi poikkeusvaltuudet johtaa maata asetuksilla.

Sekä vuoden 2022 vaaleissa että sittemminkin Orbán on korostanut toisaalta rauhaa (Unkarin pitämistä Venäjän ja Ukrainan sodan ulkopuolella, asetoimituksista kieltäytymistä sekä neuvotteluratkaisuun pyrkimistä Venäjän ja Ukrainan kesken), toisaalta edullisen energiansaannin turvaamista, mikä Unkarissa perustuu paljolti yhteistyöhön Venäjän kanssa. Sekä tammikuussa 2023 amerikkalaisille lehtimiehille puhuessaan että kesäkuussa 2023 saksalaiselle BILD-lehdelle antamassaan haastattelussa Orbán on kertonut pitävänsä Venäjän voittoa väistämättömänä. Putinin uudelleenvalinnan jälkeen maaliskuussa 2024 Orbán onnitteli Putinia kirjeitse, kertoi iloitsevansa Unkarin ja Venäjän keskinäiseen kunnioitukseen perustuvasta yhteistyöstä ja vakuutti Unkarin olevan valmis yhteistyön tehostamiseen.

Fidesz-puolueen johtajanvaaleissa ei Orbánilla ole ollut käytännössä yhtään kilpailijaa. Viimeksi hänet valittiin puolueen johtoon ainoana ehdokkaana yksimielisesti marraskuussa 2023, jolloin hän vakuutti, että sekä hänellä itsellään että hänen hallituksellaan riittää vielä voimia jatkaa. Vuoden 2018 vaalien jälkeen Orbán oli sanonut aikovansa jatkaa puoluejohtajana ja pääministerinä vuoteen 2030, mutta syyskuussa 2023 ns. Kötcsen piknikin eli puolueen sisäpiirin vuosittaisen suljetun kokoontumisen yhteydessä pitämässään puheessa hän koronapandemiaan vedoten pidensi tätä määräaikaa ja kertoi aikovansa hallita vuoteen 2034 saakka.

Arvostelua ja syytöksiä

Orbánin vastustajat ovat syyttäneet Orbánia nationalistiksi ja populistiksi, mutta hänen kannattajansa pitävät häntä isänmaanystävänä.

Muissa EU-maissa Orbán on joutunut ankaran arvostelun kohteeksi demokratiaa jäytävien uudistusten vuoksi; Orbánin lähes yksinvaltaisen johtoaseman vuoksi Unkarin poliittisten kehitysten kritiikki kohdistuu usein nimenomaisesti häneen, oli kohteena sitten uusi perustuslaki, jonka katsotaan olevan EU-sääntöjen vastainen, tai ihmisoikeusjärjestöjen tai riippumattoman median hätyyttäminen. Orbánin itsestäänselvä johtoasema puolueessaan ja hallituksessaan ja hänen kiihkeä suosionsa omien kannattajien keskuudessa ovat opposition mielestä huolestuttava merkki henkilökultista, jota toisinaan verrataan sosialisminaikaisten johtajien, Mátyás Rákosin tai János Kádárin yksinvaltiuteen. Taitavasti sekä kansanmiehenä että kansanjohtajana esiintyvän Orbánin ympärille onkin rakennettu tai rakentunut samantapaisia kultti-ilmiöitä kuin sankariurheilijoiden tai historian merkkihenkilöiden. Etenkin vuoden 2019 EU-vaalien yhteydessä Orbán on yhä selvemmin pyrkinyt profiloitumaan myös kansainvälisesti Euroopan uuden "kansallismielisen", maahanmuuttovastaisen opposition johtohahmona, ja lähentyminen oikeistopopulisteihin on johtanut siihen, että EPP puolestaan jäädytti Fidesz-puolueen jäsenyyden.

Orbániin ja hänen lähipiiriinsä on kohdistettu myös ankaria korruptiosyytöksiä. Oppositiopuolue Együttin vuonna 2016 julkistamien laskelmien mukaan Orbán on itse asiassa, jos lasketaan hänen perheenjäsentensä ja bulvaanien – ennen muuta hänen naapurinsa, entisen kaasuasentajan ja nykyisen suurliikemiehen Lőrinc Mészárosin – hallussa oleva omaisuus, Unkarin rikkain mies; tämän arvion mukaan hänen omaisuutensa olisi arvoltaan 205 miljardia forinttia. Orbánin ja hänen perheensä rikastumista on selvitellyt tutkiva journalisti Krisztina Ferenczi, joka on julkaissut aiheesta kaksi kirjaa (2006 ja 2014); Ferenczin mukaan Orbán perheineen ja lähimpine ystäväpiireineen on vuosien mittaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kehittänyt järjestelmän, jonka päämääränä on omaisuuden kartuttaminen. Orbánin lähipiiristä on korruptiouutisissa ollut esillä Lőrinc Mészárosin lisäksi erityisesti Orbánin Ráhel-tyttären puoliso István Tiborcz, jonka aiemmin omistama katuvalaistusyhtiö Elios joutui EU:n petoksentorjuntavirasto OLAFin selvitysten kohteeksi väärinkäytös- ja korruptioepäilyjen vuoksi. Helmikuussa 2019 Unkarin hallituksen kerrottiin luopuvan Elioksen kohutun katuvalaistusprojektin EU-tuista, mikä opposition edustajien mielestä merkitsee epäsuoraa väärinkäytöksen tunnustamista. Helmi-maaliskuussa 2024 uuden oppositioliikkeen perustajana Orbánin haastajaksi noussut Péter Magyar, Unkarin entisen oikeusministerin Judit Vargan entinen aviomies on ottanut kampanjansa kärjeksi erityisesti Orbánin järjestelmän korruption ja omaisuuden kasautumisen Orbánin lähipiirille: vaarana on hänen mukaansa, että "koko maa on kohta parin perheen omistuksessa".

Jotkut Unkarin juutalaiset näkevät Orbánin kampanjassa yhdysvaltalaismiljardööri George Sorosia vastaan juutalaisvastaisuutta.

Unkarin oppositio vastusti Orbánin maaliskuussa 2020 parlamentilta saamia poikkeusvaltuuksia siksi, koska niillä ei ole määräaikaa, vaan Orbánin hallitus saa itse päättää niiden kestosta.

Orbánin voittamia vaaleja on arvosteltu: vaikka varsinaista vaalitulosten manipulointia ei ole pystytty osoittamaan, naapurimaiden etnisten unkarilaisten kirjeäänestysmahdollisuuden on epäilty mahdollistavan väärinkäytöksiä, ja erityisesti vaalikampanjoinnissa Fideszin asema on ollut suhteettoman vahva, koska hallituksen kontrollissa on suuri osa perinteistä mediaa. Vaalien jälkeen mediassa on liikkunut tietoja äänten ostamisesta, painostuksesta ja pelottelusta esimerkiksi pienten paikkakuntien köyhien äänestäjien osalta.

Ukrainan sodan yhteydessä Orbánia on jatkuvasti arvosteltu sekä kotimaan oppositiossa että ulkomailla siitä, miten Unkari on jarruttanut ja estänyt EU:n Ukrainaa tukevia toimia (viimeisin tätä koskenut kiista saatiin ratkaisuun helmikuun alussa 2024) ja siten käytännössä tukenut Putinia. Orbánin Unkari on muiden EU- ja Nato-maiden kanssa muodollisesti tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, toimittanut Ukrainaan humanitaarista apua ja tukenut Ukrainasta saapuvia pakolaisia, mutta Orbán on myös kutsunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä (samoin kuin Brysselin byrokraatteja ja kansainvälistä valtamediaa) vastustajikseen. Orbánin läheisestä suhteesta Putiniin liikkuu julkisuudessa jatkuvasti spekulaatioita, mutta italialais-unkarilaisen journalistin Stefano Bottonin mukaan ns. kompromat-teoriat, joiden mukaan Putinilla olisi hallussaan Orbánista raskauttavaa tietoa, ovat vähemmän todennäköinen selitys, ja paljon olennaisempaa on se, että Venäjän kanssa käydystä kaupasta on Orbánin lähipiiri saanut suurta taloudellista hyötyä.

Yksityiselämä

Orbán on naimisissa juristi Anikó Lévain kanssa. Heillä on viisi lasta: Ráhel, Gáspár, Sára, Róza ja Flóra.

Orbán tunnetaan intohimoisena jalkapallon harrastajana, joka teini-iässä haaveili jopa ammattilaisurasta. Monet hänen lähimmistä työ- ja puoluetovereistaan ovat nuorina pelanneet hänen kanssaan samoissa opiskelijajoukkueissa, ja valtaan noustuaan Orbán on voimakkaasti tukenut jalkapalloa mm. rakennuttamalla stadioneja ympäri maata. Hänen kotikylässään Felcsútissa toimii hänen perustamansa, jalkapallolegenda Ferenc Puskásin mukaan nimetty jalkapalloakatemia. Toimittaja Pál Dániel Rényi on kirjoittanut Orbánin ja jalkapallon suhteesta kirjan, jossa hän tuo esille sitä, miten voitontahto, sisu ja pyrkimys vastustajan nujertamiseen ovat leimanneet Orbánia sekä jalkapalloharrastajana että poliitikkona.

Lähteet

Viitteet

  1. Is Putin right? Is liberalism really obsolete? World: Europe. 28.6.2019. BBC News. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
  2. Unkarin Viktor Orban: ”Liberaalin demokratian aika on ohi” Uusi Suomi. 11.5.2018. Alma Media Oyj. Viitattu 11.5.2018.
  3. Hungary's Viktor Orban calls for right-wing union in Europe News. 28.7.2018. Deutsche Welle. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
  4. Tamás, G. M.: Viktor Orbán Versus the Enlightenment News. Huhtikuu 2018. Jacobin. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
  5. a b Virta, Kaija: Niin äkkiä mustuu pienen maan maine (s. A 2) Helsingin Sanomat. 7.1.2011. Sanoma Media. Viitattu 13.3.2015.
  6. Orbán Viktor miniszterelnök életrajza (Viktor Orbánin elämäkerta) Belfold. 29.5.2010. Infostart. Viitattu 11.3.2024. (unkariksi)
  7. Kozák Gyula: A Nap is felkel Orbán szavára?. Élet és Irodalom, 20.6.2014. ES. Artikkelin verkkoversio.
  8. Zerofsky, Elisabeth: Viktor Orbán’s Far Right Vision for Europe Magazine. 7.1.2019. New Yorker. Viitattu 7.1.2019. (englanniksi)
  9. Budapesttimes.hu. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Hodgson, Robert: Prime Minister says Orbán not neo-fascist News. 9.6.2009. The Budapest Times. Arkistoitu 1.10.2011. Viitattu 9.6.2009. (englanniksi)
  11. Ice-T:n roisit sanoitukset Unkarin viranomaisten hampaissa Yle Uutiset. 2.1.2011. Yleisradio (Yle). Viitattu 2.11.2011.
  12. Etyj: Unkari vaarantaa lehdistönvapauden Yle uutiset. 22.12.2010. Viitattu 22.12.2010.
  13. Unkari hyväksyi kiistellyn medialain Yle Uutiset. 21.12.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 21.12.2010.
  14. Kocsis, Györgyi & Folk, György: Storms ahead for Hungarian EU presidency ((Arkistoitu – Internet Archive)) Euobserver.com. 23.12.2010. WAZ Media Group. Viitattu 23.12.2010. (englanniksi)
  15. Hungary: Parliament votes for new constitution World: Europe. 18.4.2011. BBC News. Viitattu 18.4.2011. (englanniksi)
  16. Unkarin kiistanalainen perustuslaki menossa läpi ((Arkistoitu – Internet Archive)) Helsingin Sanomat. 18.4.2011. Sanoma Media. Viitattu 18.4.2011.
  17. Unkarin kohuttu perustuslaki läpi - YK huolissaan MTV3.fi. 18.4.2011. Arkistoitu 19.4.2011. Viitattu 18.4.2011.
  18. Országgyűlési képviselők választása 2018 8.4.2018. Valasztas. Viitattu 8.4.2018. (unkariksi)
  19. Országgyűlési képviselők választása 2022 16.4.2022. Nemzeti Választási Iroda. unkari
  20. a b Yaakov Schwartz: Fans of Orban or not, Hungarian Jews are optimistic ahead of PM’s Israel visit The Times of Israel. 13.7.2018. Viitattu 23.1.2019. (englanniksi)
  21. a b ”Euroopan unionin ensimmäinen diktatuuri” – Unkarin Orban sai vapaat kädet hallita maataan Ilta-Sanomat. 30.3.2020. Sanoma Media. Viitattu 1.4.2020.
  22. Szabó, Dániel: Orbán Viktor egy neves konzervatív lapnak azt mondta, hogy nem akarná Magyarországot az EU-ban, csak épp nincs más választása - Majd inkább kivették ezt a részt. Portfolio, 27.1.2023. Artikkelin verkkoversio.
  23. Ronzheimer, Paul: Darum wird die Ukraine Putin nicht besiegen: exklusives BILD-Interview. BILD, 27.6.2023. Artikkelin verkkoversio.
  24. Orbán levélben gratulált Putyinnak, szorosabbra fűzné a viszonyt Oroszországgal. HVG, 21.3.2024. Artikkelin verkkoversio.
  25. Orbán három feladatot szabott a "nindzsa-kormánynak", ebből kettő választási győzelem. HVG, 18.11.2023. Artikkelin verkkoversio.
  26. Nagy, Attila Károly: Orbán Viktor meggondolta magát, kiderült, hogy meddig akar kormányon maradni RTL. 10.9.2023.
  27. a b Koistinen, Olavi: Euroopan kauhukakara. Helsingin Sanomat 22.1.2012, s. B 1.
  28. Unkarissa valtava mielenosoitus hallituksen tueksi Yle Uutiset. 21.1.2012. Yleisradio (Yle). Viitattu 22.1.2012.
  29. Lendvai, Paul: Orbán: Hungary’s strongman. Oxford University Press, 2017. ISBN 978-0190874865.
  30. Povedák, István: One of us, one from us. Viktor Orbán in vernacular culture.. István Povedák (ed.), Heroes and Celebrities in Central and Eastern Europe, 2014. Department of Ethnology and Cultural Anthropology, University of Szeged. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  31. Viktor Orbán calls for anti-migration politicians to take over EU. The Guardian, 10.1.2019. Artikkelin verkkoversio.
  32. Euroopan kansanpuolue EPP jäädyttää Unkarin pääministerin Fidesz-puolueen jäsenyyden – Orpo: asetimme puolueelle selkeät ehdot jäsenyydelle Yle Uutiset. 20.3.2019. Yleisradio (Yle). Viitattu 20.3.2019.
  33. Együtt: Orbán Viktor a leggazdagabb magyar Közélet. 14.5.2016. 24.hu. Viitattu 14.5.2016. (unkariksi)
  34. Ferenczi Krisztina: Az Orbán-vagyon mögött alapos stratégia alapján felépített rendszervan. HVG, 20.7.2015. Artikkelin verkkoversio.
  35. Tényleg lemond az Elios-pénzekről a kormány Gazdasag. 13.2.2019. Index. Viitattu 13.2.2019. (unkariksi)
  36. F. Szabó, Emese: Magyar Péter: Nem lehet az ország egy családi részvénytársaság része. Magyar Narancs, 11.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
  37. Hungary: Parlamentary elections, OSCE/ODIHR needs assessment mission report 2018 Reports. 8.4.2018. OSCE. Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)
  38. "A Fideszre szavaztam, nem arra kellett volna?" youtu.be.
  39. Kauppinen, Ina: Orbán esiintyy EU-sovun voittajana – diplomaatit paljastivat, mitä kulisseissa todella tapahtui. Ilta-Sanomat, 2.2.2024. Artikkelin verkkoversio.
  40. Hungary election: PM Viktor Orban criticises Ukraine's Zelensky as he wins vote BBC News. 4.4.2022. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
  41. Babos, Krisztina: Az erdélyi Orbán-imádat súlyos veszélyt jelent a romániai magyar közösségre Transtelex. 2.7.2023.
  42. Csodálatos képek a csodálatos felcsúti csodastádionról. 444.hu, 14.4.2014. Artikkelin verkkoversio.
  43. Rényi, Pál Dániel: Győzelmi kényszer: Futball és hatalom Orbán világában. Magyar Jeti Zrt., 2021. ISBN 9786158134828. unkari

Aiheesta muualla