Viktoria (Saksan keisarinna)

Tänään haluamme puhua Viktoria (Saksan keisarinna):sta. Tämä aihe on erittäin ajankohtainen ja herättää suurta kiinnostusta eri aloilla. Viktoria (Saksan keisarinna) on kiinnittänyt monien asiantuntijoiden ja ihmisten huomion maailmanlaajuisesti sen tärkeyden ja sen eri alojen vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Viktoria (Saksan keisarinna):tä perusteellisesti, analysoimme sen eri näkökohtia ja tarjoamme yksityiskohtaista tietoa, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Epäilemättä Viktoria (Saksan keisarinna) on ongelma, jota emme voi sivuuttaa, ja on tärkeää lähestyä sitä eri näkökulmista, jotta ymmärrämme sen laajuuden ja teemme tietoisia päätöksiä.

Viktoria
Princess Royal
T. H. Voigtin valokuva 1895–1896
Saksan keisarinna
Preussin kuningatar
Valtakausi 9. maaliskuuta –
15. kesäkuuta 1888
Edeltäjä Augusta
Seuraaja Augusta Viktoria
Syntynyt Victoria Adelaide Mary Louisa
21. marraskuuta 1840
Buckinghamin palatsi, Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut 5. elokuuta 1901 (60 vuotta)
Friedrichshofin linna, Kronberg im Taunus, Preussi, Saksa
Hautapaikka Friedenskirche, Sanssoucin linnan puisto, Potsdam
Puoliso Fredrik III
( 1858;  1888)
Lapset Vilhelm II
Charlotte
Heinrich
Sigismund
Viktoria
Waldemar
Sofia
Margaret
Koko nimi Victoria Adelaide Mary Louisa
Suku Saksi-Coburg-Gotha
Isä Albert
Äiti Viktoria
Uskonto luterilaisuus
Nimikirjoitus

Victoria (Victoria Adelaide Mary Louisa); (21. marraskuuta 1840 Buckinghamin palatsi, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta – 5. elokuuta 1901 Friedrichshofin linna, Kronberg im Taunus, Preussin kuningaskunta) oli Ison-Britannian ja Irlannin prinsessa, Preussin kuningatar ja Saksan keisarinna.[1]

Suku ja koulutus

Hänen vanhempansa olivat kuningatar Viktoria ja prinssi Albert, joiden esikoinen hän oli ja tästä hänellä on arvonimi Princess Royal. Victorialla oli kahdeksan sisarusta. Vuotta nuoremmasta veljestä tuli kuningas Edvard VII. Hän kuului Saksi-Coburg-Gotha sukuun.

Varhaiskypsä ja älykäs Victoria aloitti ranskan opiskelun 1,5 vuoden iässä ja saksan nelivuotiaana. Hän opiskeli myös kreikkaa ja latinaa. Kuuden vuoden iästä lähtien opetussuunnitelmaan kuului aritmetiikka, maantiede ja historia, ja hänen isänsä ohjasi häntä politiikassa ja filosofiassa. Hän opiskeli myös luonnontieteitä ja kirjallisuutta. Koulupäivä, jonka keskeytti kolme välituntia, alkoi klo 8.20 ja päättyi klo 18.00. Toisin kuin veljensä, jonka opetussuunnitelma oli vielä ankarampi, Victoria oli erinomainen oppilas, joka oli aina tiedonnälkäinen. Hän oli kuitenkin itsepäinen luonne.[1]

Avioliitto ja lapset

Viktoria ja Albert halusivat järjestää tyttärensä Victorian avioliitto Preussin kruununprinssi Friedrichin, tulevan Saksan keisari Fredrik III:n kanssa. He tapasivat ensimmäisen kerran Lontoon suuren maailmannäyttelyn aikaan vuonna 1851 kun Victoria oli 11-vuotias, ja kihlautuivat vuonna 1856 pian Victorian konfirmaation jälkeen. Victoria oli vain 16-vuotias, yhdeksän vuotta sulhastaan nuorempi. He avioituivat Victorian täytettyä 17 vuotta 25. tammikuuta 1858 Chapel Royalissa St Jamesin palatsissa. Victorialle ja Friedrichille syntyi kahdeksan lasta:

  • kruununprinssi Wilhelm, tuleva keisari Vilhelm II (27. tammikuuta 1859 – 4. kesäkuuta 1941) avioitui (1) 1881 Schleswig-Holsteinin prinsessa Auguste Viktorian kanssa (k. 1921) heillä oli jälkeläisiä; avioitui (2) 1922 Greizin prinsessa Hermine Reussin kanssa, ei jälkeläisiä
  • prinsessa Charlotte, Saksi-Meiningenin herttuatar (24. heinäkuuta 1860 – 1. lokakuuta 1919) avioitui 1878 Bernhard III:n Saksi-Meiningenin herttuan kanssa, heillä oli jälkeläisiä
  • prinssi Henrik (14. elokuuta 1862 – 20. huhtikuuta 1929) avioitui 1888 serkkunsa von prinsessa Irene von Hessen und zu Rheinin kanssa, heillä oli jälkeläisiä
  • prinssi Sigismund (15. syyskuuta 1864 –18. kesäkuuta 1866) kuoli 2-vuotiaana aivokalvontulehdukseen
  • prinsessa Viktoria, Schaumburg-Lippen prinsessa Adolf (12. huhtikuuta 1866 – 13. marraskuuta 1929) avioitui (1) 1890 Schaumburg-Lippen prinssi Adolfin kanssa (k. 1916), ei jälkeläisiä; avioitui (2) 1927 Alexander Zoubkovin kanssa, ei jälkeläisiä
  • prinssi Waldemar (10. helmikuuta 1868 – 27. maaliskuuta 1879) kuoli 11-vuotiaana kurkkumätään
  • prinsessa Sophie, Helleenien kuningatar (14. kesäkuuta 1870 – 13. tammikuuta 1932) avioitui 1889 Konstantin I:n Helleenien kuninkaan kanssa, heillä oli jälkeläisiä
  • prinsessa Margaret, Hessen-Kasselin maakreivitär, Suomen kuningatar (22. huhtikuuta 1872 – 22. tammikuuta 1954) avioitui 1893 Hessenin prinssi Friedrich Karlin, Suomen kuninkaaksi valitun kanssa, myöhemmin Hessen-Kasselin maakreivi; heillä oli jälkeläisiä

Kruununprinsessa, kuningatar ja keisarinna

Puolisonsa kanssa hän kannatti liberaalia politiikkaa[1] ja tuki tämän tavoitetta saada Saksaan brittiläistyylinen parlamentti.

Keisarinna Victorialla oli melko huonot välit poikaansa Vilhelmiin, johtuen heidän eriävistä mielipiteistään. Victoria koetti kasvattaa pojastaan englantilaista liberaalia herrasmiestä, mutta Vilhelm suosi preussilaista käsitystä hallitsijalta vaadittavista ominaisuuksista: rohkeus, lujuus, urhoollisuus. Myös Vilhelmin vamma on voinut vaikuttaa suhteeseen. Hänen toinen kätensä oli surkastunut perätilasynnytyksessä tapahtuneen hermovaurion vuoksi, jossa hän myös koko pitkän ilman happea.[2]

Leskikeisarinna ja perintö

Fredrik III hallitsi vain 99 päivää ja kuoli 56-vuotiaana kesäkuussa 1888 tupakoinnin aiheuttamaan kurkkusyöpään. Loppuelämänsä Victoria vietti Kronberg im Taunuksen kaupunkiin puolisonsa muistolle rakennuttamassaan Friedrichshofin linnassa, joka valmistui 1894. Victoria kuoli 60-vuotiaana elokuussa 1901 selkärankaan levinneeseen rintasyöpään Friedricshofin linnassa puoli vuotta äitinsä kuningatar Viktorian jälkeen.[1] Hänet on haudattu Friedenskircheen Sanssoucin linnan puistoon Potsdamiin.

Avioitumisestaan lähtien Victoria piti tiiviisti yhteyttä kirjeitse vanhempiinsa. Suurin osa kirjeenvaihdosta on säilynyt ja käsittää tuhansia kirjeitä vuodesta 1858 vuoteen 1901.

Kunnianosoituksia

Saksalaiset

Ulkomaalaiset

Galleria

Lähteet

  1. ↑ a b c d Victoria Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.3.2018.
  2. ↑ Michael Graham Balfour: William II Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.3.2018.
  3. ↑ Massie, Robert K.: Dreadnought: Britain, Germany, and the coming of the Great War, s. 41. Random House, 1991. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Handbuch über den Königlich preussischen Hof und Staat, s. 1. In Kommission bei R.v. Decker's Verlag / G. Schenck, 1868. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.2.2024. (saksaksi)
  5. ↑ Rote Kreuz-Medaille. Königlich Preussische Ordensliste, 1895, s. 268. Berliini. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  6. ↑ Königlich Preussische Ordensliste. Preussische Ordens-Liste, 1877, s. 1255. Berliini. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  7. ↑ Staatshandbuch für den Freistaat Sachsen (s. 155) Bayerische Staatsbibliothek. 1873. Viitattu 25.2.2024. (saksaksi)
  8. ↑ Staatshandbuch für Württemberg, s. 136. New York Public Library, 1907. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.2.2024. (saksaksi)
  9. ↑ Whitaker, Joseph: An Almanack for the Year of Our Lord ... s. 112. Whitaker, 1848. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Page 114 | Issue 24539, 4 January 1878 London Gazette. 4.1.1878. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  11. ↑ An Almanack for the Year of Our Lord ... s. 112. Whitaker, 1848. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Page 1960 | Issue 26725, 27 March 1896 London Gazette. 27.3.1896. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Real orden de Damas Nobles de la Reina Maria Luisa (s. 166) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 25.2.2024. (espanjaksi)
  14. ↑ Soberanas y princesas condecoradas con la Gran Cruz de San Carlos el 10 de Abril de 1865 (pdf) (s. 347) Diario del Imperio. Viitattu 4.3.2025. (espanjaksi)

Aiheesta muualla