Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Viktorija Sinitsina:n kiehtovaan maailmaan. Opimme sen alkuperästä, sen käytännön sovelluksista ja sen merkityksestä nykyään. Viktorija Sinitsina on aihe, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin amatöörienkin huomion, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat välttämättömiä sen vaikutuksen ymmärtämiseksi jokapäiväisen elämämme eri puolilla. Tämän artikkelin avulla sukeltaamme sen yksityiskohtiin, tutkimme sen vaikutuksia ja löydämme uusia näkökohtia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa. Valmistaudu tutkimaan kiehtovaa aihetta, joka antaa sinulle epäilemättä uuden näkökulman Viktorija Sinitsina:een.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Viktorija Sinitsina vuonna 2018. | |||
Taitoluistelu | |||
Maa: ![]() | |||
![]() | |||
![]() |
Peking 2022 | jäätanssi | |
![]() |
Peking 2022 | joukkue | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Tukholma 2021 | jäätanssi | |
![]() |
Saitama 2019 | jäätanssi | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Graz 2020 | jäätanssi | |
![]() |
Tallinna 2022 | jäätanssi |
Viktorija Aleksandrovna Sinitsina (ven. Виктория Александровна Синицина; s. 29. huhtikuuta 1995 Moskova) on venäläinen taitoluistelija. Hän on jäätanssin olympiamitalisti, maailmanmestari ja kaksinkertainen Euroopan-mestari.[1]
Sinitsina voitti jäätanssissa nuorten maailmanmestaruuden Ruslan Žiganšinin kanssa vuonna 2012. Keväällä 2014 Sinitsina sai parikseen Nikita Katsalapovin. He sijoittuivat vuonna 2016 EM-kilpailuissa neljänneksi ja MM-kilpailuissa yhdeksänneksi. Seuraavana vuonna he olivat EM-kilpailuissa kymmenensiä. He palasivat arvokilpailuihin vuonna 2019, jolloin he sijoittuivat EM-kilpailuissa neljänneksi ja saavuttivat MM-hopeaa. Vuonna 2020 he voittivat Euroopan-mestaruuden ja vuonna 2021 maailmanmestaruuden. Vuonna 2022 he voittivat Euroopan-mestaruuden ja saavuttivat Pekingin olympialaisissa hopeaa.[1] Pekingin joukkuekilpailussa Venäjä saavutti lopulta pronssia. Alun perin Venäjä voitti joukkuekilpailun, mutta putosi ykköspaikalta kolmossijalle Kamila Valijevan dopingkäryn vuoksi.[2][3]
1954–1955: Jean Westwood / Lawrence Demmy – 1956: Pamela Weight / Paul Thomas – 1957–1958: June Markham / Courtney Jones – 1959–1961: Doreen Denny / Courtney Jones – 1962: Christiane Guhel / Jean Paul Guhel – 1963: Linda Shearman / Michael Phillips – 1964–1965: Eva Romanová / Pavel Roman – 1966–1969: Diane Towler / Bernard Ford – 1970–1971: Ljudmila Pahomova / Aleksandr Gorškov – 1972: Angelika Buck / Erich Buck – 1973–1976: Ljudmila Pahomova / Aleksandr Gorškov – 1977–1978: Irina Moisejeva / Andrei Minenkov – 1979–1980: Natalja Linitšuk / Gennadi Karponossov – 1981–1982: Jayne Torvill / Christopher Dean – 1983: Natalja Bestemjanova / Andrei Bukin – 1984: Jayne Torvill / Christopher Dean – 1985–1988: Natalja Bestemjanova / Andrei Bukin – 1989–1992: Marina Klimova / Sergei Ponomarenko – 1993: Maja Usova / Aleksandr Žulin – 1994: Jayne Torvill / Christopher Dean – 1995: Susanna Rahkamo / Petri Kokko – 1996–1998: Oksana Grištšuk / Jevgeni Platov – 1999: Anjelika Krylova / Oleg Ovsjannikov – 2000: Marina Anissina / Gwendal Peizerat – 2001: Barbara Fusar-Poli / Maurizio Margaglio – 2002: Marina Anissina / Gwendal Peizerat – 2003: Irina Lobatševa / Ilja Averbuh – 2004–2006: Tatiana Navka / Roman Kostomarov – 2007: Isabelle Delobel / Olivier Schoenfelder – 2008: Oksana Domnina / Maxim Shabalin – 2009: Jana Hohlova / Sergei Novitski – 2010: Oksana Domnina / Maksim Shabalin – 2011–2012: Nathalie Péchalat / Fabian Bourzat – 2013: Jekaterina Bobrova / Dimitri Solovijev – 2014: Anna Cappellini / Luca Lanotte – 2015–2019: Gabriella Papadakis / Guillaume Cizeron – 2020: Viktorija Sinitsina / Nikita Katsalapov