Tässä Vilhelm Rubruk:lle omistetussa artikkelissa perehdymme laajaan analyysiin, joka käsittelee tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia. Tutkimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan, sen merkitystä historiassa, edistystä ja kehitystä, jota se on kokenut ajan mittaan, sekä sen ympärillä olevia erilaisia näkökulmia. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin Vilhelm Rubruk:n tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.
Vilhelm Rubruk (Willem van Rubroeck, noin 1215–1220 – 1293) oli flaamilainen tutkimusmatkailija ja munkki.
Vuosina 1253–1255 van Rubruk johti Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n Mongolivaltakuntaan lähettämää diplomaattiseuruetta. He kulkivat Ranskasta ensin Palestiinaan, sitten Konstantinopolin kautta Krimille ja sieltä Donin arojen ja Keski-Aasian kautta keski-Mongoliaan. Vuonna 1254 lähetystö saapui Karakorumiin. Paluumatka tapahtui Kaukasian ja Vähän-Aasian kautta.[1]
Rubruk kirjoitti matkastaan kuninkaalle osoitetun Itinerarium-matkakertomuksen. Teoksessa Rubruk selostaa sanatarkasti keskustelujaan niin suurkaanin kuin rahvaankin edustajien kanssa sekä tarjoaa muun muassa ensimmäiset laajat latinankieliset selonteot Keski-Aasian nestoriolaisuudesta ja buddhalaisuudesta.[2]