Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Viljam Johansson:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Viljam Johansson on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Kautta historian Viljam Johansson:llä on ollut keskeinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Lisäksi perehdymme Viljam Johansson:n eri näkökulmiin ja analysoimme sen vaikutuksia menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Epäilemättä Viljam Johansson on erittäin tärkeä aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin sen monimutkaisuutta ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Frans William "Viljam" Johansson (18. huhtikuuta 1887 Turku – 8. elokuuta 1931 Schenectady, New Yorkin osavaltio, Yhdysvallat) oli suomalainen kestävyysjuoksija[1]. Hän edusti Turun Urheiluliittoa ja oli pituudeltaan 179 cm[2].
Johansson juoksi 10 000 metrin Suomen ennätyksen 33.53,6 Turussa 20. syyskuuta 1908.[2] Hän voitti Suomen-mestaruuden 1 500 metrillä Helsingissä 1909 ajalla 4.24,8.[3] Hän juoksi 5 000 metrin Suomen ennätyksen 16.02,0 Tampereella 7. elokuuta 1909.[2]
Johansson sijoittui Tukholman olympialaisissa 1912 maastojuoksussa 11:nneksi[1]. Suomi sai joukkuekilpailussa hopeaa, mutta tuloksiin laskettiin vain joukkueen kolmen parhaan juoksijan tulokset[4]. Johansson oli viidenneksi paras suomalainen, eikä saanut mitalia[5]. 5 000 metrillä hän selviytyi loppukilpailuun, muttei osallistunut siihen[2]. Hän oli mukana myös 3 000 metrin joukkuejuoksussa, jossa Suomi karsiutui loppukilpailusta[1].
| Laji | Aika | Paikka | Päivä[2] |
|---|---|---|---|
| 1 500 m | 4.16,7 | Turku | 30. kesäkuuta 1912 |
| 3 000 m | 8.57,2 | Tukholma | 12. heinäkuuta 1912 |
| 5 000 m | 15.31,4 | Tukholma | 9. heinäkuuta 1912 |
| 10 000 m | 33.27,0 | Turku | 10. kesäkuuta 1909 |
| Tunninjuoksu | 16 567 m | Turku | 30. syyskuuta 1907 |
| Maraton | 2.54.23 | Viipuri | 21. kesäkuuta 1908 |