Nykymaailmassa Ville Muilu:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe lukemattomille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksista yhteiskuntaan, vaikutuksestaan kulttuuriin tai sen merkitykseen historiassa, Ville Muilu on vanginnut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Sen merkitys ylittää rajat ja kattaa eri alueet, mikä tekee siitä syvän analyysin ja keskustelun aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme Ville Muilu:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan analysoimalla sen historiallista merkitystä, sen nykyistä vaikutusta ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Vilho Johannes (Ville) Muilu (4. elokuuta 1915 Nurmo – 22. helmikuuta 1977) oli suomalainen herännäisiin kuulunut pappi ja kirjailija.
Muilu toimi rajaseutupappina Lentiirassa, Oulun hiippakunnan diakoniapastorina ja Rääkkylän kirkkoherrana. Vuodesta 1964 hän oli sotilaspastorina Niinisalossa ja myöhemmin kenttärovastina Kuopiossa.
Vuonna 1973 Ville Muilua kuulusteltiin hänen varusmiehille pitämällään oppitunnilla käyttämästä puolustustahdon kuvauksesta. Muilua syytettiin siitä, että hän olisi rinnastanut Suomen lipun peipposen verenhimoiseen lauluun. Tapauksesta laadittiin presidentti Kekkosta varten nelisivuinen muistio.[1]