Tässä artikkelissa Villin Pohjolan salattu laakso:stä tulee keskeinen analyysiakseli, joka tutkii sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla. Sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan sen merkityksellisyyteen tietyillä aloilla, kuten koulutuksessa, politiikassa, taloudessa tai kulttuurissa, pyrimme purkamaan Villin Pohjolan salattu laakso:n eri puolia. Yksityiskohtaisen analyysin ja kriittisen näkökulman avulla se on tarkoitettu tarjoamaan lukijalle laaja ja monipuolinen näkemys Villin Pohjolan salattu laakso:stä, tuoden esiin sekä sen myönteisiä puolia että haasteita ja ristiriitoja. Tämän artikkelin tarkoituksena on edistää keskustelua ja tietoa Villin Pohjolan salattu laakso:stä, avaamalla tilaa pohdiskelulle ja ajatusten vaihdolle.
Villin Pohjolan salattu laakso | |
---|---|
![]() Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Aarne Tarkas |
Käsikirjoittaja | Aarne Tarkas |
Tuottaja | Tommi Rinne |
Säveltäjä | Erkki Ertama |
Kuvaaja | Pertti Seppälä |
Leikkaaja | Elmer Lahti |
Pääosat |
Tapio Rautavaara Pirkko Mannola Åke Lindman Tommi Rinne Taneli Rinne |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Keskus-Elokuva |
Ensi-ilta | 8. marraskuuta 1963 |
Kesto | 98 min |
Alkuperäiskieli | Suomi |
Edeltäjä | Villin Pohjolan kulta |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Villin Pohjolan salattu laakso on Aarne Tarkaksen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva vuodelta 1963. Tommi Rinteen tuottama elokuva on viimeinen osa kolmiosaisesta sarjasta, jonka edeltäviä osia ovat Villi Pohjola (1955) ja Villin Pohjolan kulta (1963). Suunnitteilla oli vielä neljäskin osa, työnimeltään Korven kostajat, mutta sitä ei koskaan tehty. Villin Pohjolan salattua laaksoa kuvattiin Kuusamossa kesä–heinäkuussa ja studiossa syyskuussa 1963.[1]