Vilnan verilöyly

Aiheen Vilnan verilöyly yhteydessä on yhä tärkeämpää käsitellä tämän aiheen tärkeyttä ja merkitystä. Vilnan verilöyly on jo pitkään kiinnittänyt eri alojen ihmisten huomion ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja jopa kiistoja. Alkuperäistään nykypäivään Vilnan verilöyly on vaikuttanut merkittävästi eri sektoreilla ja vaikuttanut paitsi ihmisten ajatteluun ja toimintaan, myös politiikkaan, talouteen ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Tästä syystä on erittäin tärkeää tutkia täysin Vilnan verilöyly:n kaikkia puolia, ymmärtää sen todellinen laajuus ja vaikutus nykymaailmassa.

Mielenosoittaja ja neuvostopanssari.

Vilnan verilöyly on tapahtuma 13. tammikuuta 1991, jolloin Liettuaan aiemmin saapuneet neuvostojoukot kävivät Vilnassa rauhanomaiseen mielenosoitukseen kokoontuneiden aseettomien kaupunkilaisten kimppuun Vilnan televisiotornin luona. Panssarivaunun alle jäi useita sen etenemistä estämään tulleita ihmisiä, ja yksi heistä kuoli. Lisäksi neuvostosotilaat ampuivat kaksitoista muuta. Yksi kuoli sydänkohtaukseen, ja satoja ihmisiä loukkaantui. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov puolusti hyökkääjiä, mikä herätti hämmästystä muualla maailmassa, sillä häntä oli pidetty uudistusmielisenä.[1]

Tapahtuma sai runsaasti huomiota kaikissa Baltian maissa ja vauhditti niiden itsenäistymistä.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Kunnas, Kaja: Neuvostoliiton hajottajat. Helsingin Sanomat 9.1.2011, s. D 5.

Aiheesta muualla