Vilppu Kaukonen

Nykymaailmassa Vilppu Kaukonen on ongelma, joka kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassa. Vilppu Kaukonen on pitkään herättänyt kaiken ikäisten ja kulttuuritaustaisten ihmisten kiinnostuksen. Olipa kyseessä vaikuttava teknologinen kehitys, kiistanalainen poliittinen päätös tai innovatiiviset taiteelliset ehdotukset, Vilppu Kaukonen ei lakkaa yllättämästä ja herättämään keskustelua. Vuosien varrella Vilppu Kaukonen on ollut toistuva aihe tiedotusvälineissä ja se on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa ja akateemikoissa. Tässä artikkelissa tutkimme Vilppu Kaukonen:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Vilppu Eliel Koskimies (aik. Filip Forsman), kirjailijanimi Vilppu Kaukonen (9. joulukuuta 1868 Kuopio – 8. tammikuuta 1923 Kitee) oli suomalainen opettaja ja runoilija.

Koskimiehen vanhemmat olivat rovasti Fredrik Forsman ja Lovisa Aurora Landgren. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1887 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1891.

Teoksia

  • Vesoja, vihkonen runoja. Lilius & Hertzberg, Helsinki 1900
  • Uusia vesoja, runoja. Lilius & Hertzberg, Helsinki 1902
  • Syksyisiä vesoja, runoja. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
  • Lasten maailmasta, kuvittanut Ilmari Vainio. Kirja, Helsinki 1912
  • Runoja ilmestyi myös kokoomateoksessa Suomen runotar : valikoima suomalaista runoutta koteja ja kouluja varten, toimittajat J. V. Lehtonen, Eino Cederberg, Huugo Jalkanen ym. WSOY 1931

Käännöksiä

  • C. C. Clausen: Nykyaikainen Italia : Italian valtiollinen, raha-asiallinen ja yhteiskunnallinen historia 1870 – 1896. G. W. Edlund, Helsinki 1901
  • Friedrich von Schiller: Wallenstein, runomittainen näytelmä 1–2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1920

Lähteet

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Vilppu Kaukonen