Nykymaailmassa Vinokino on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Jo useiden vuosien ajan Vinokino:stä on tullut tutkijoiden, yritysten ja hallitusten kiinnostava kohde, joka on herättänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Vinokino:n merkitys on näkynyt eri aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja talouteen. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Vinokino:een, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin sen vaikutus tänään ja tulevaisuudessa.
Vinokino on Suomen ainoa vain sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali. Se sai alkunsa Turusta, jossa sitä on järjestänyt Turun Seudun Seta ry vuodesta 1992[1]. Tapahtuma on suunnattu kaikille elokuvan ystäville.
Nykyään festivaali järjestetään vuosittain loka-marraskuun tienoilla Helsingissä ja Turussa. Usein näytöksiä on myös muilla paikkakunnilla. Viime vuosina festivaali ja sen oheistapahtumat ovat keränneet valtakunnallisesti noin 3300 kävijää.[2]
Vinokino osallistuu perinteisesti myös Helsingin Pride-viikkoon erityisellä Pridekino-näytännöllä.
Festivaalin nimi oli aluksi Lesbo- ja homoelokuvan festivaali, kunnes vuonna 1995 nimeksi otettiin Pervoplanet. Vuodesta 1997 lähtien nimi on vakiintunut Vinokinoksi.[3][4]