Tässä artikkelissa kerromme sinulle kaiken, mitä sinun tulee tietää Virsta:stä. Sen alkuperästä ja kehityksestä vuosien varrella sen merkityksellisyyteen nykyään, sen eri sovellusten ja käyttötarkoitusten kautta. Virsta on kiinnostanut monia ihmisiä, ja tässä artikkelissa yritämme käsitellä kaikkia asiaan liittyviä Virsta:een liittyviä näkökohtia. Ei ole väliä oletko alan asiantuntija tai olet vasta aloittamassa perehtymistä tähän aiheeseen, täältä löydät arvokasta tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin Virsta:tä ja sen merkitystä eri alueilla.
Virsta on vanha Venäjän keisarikunnassa ja Suomessa käytetty pituusmitta, joka vastasi runsasta kilometriä. Sana virsta on vanha slaavilainen lainasana, joka on liittynyt maanviljelyyn. Virsta merkitsi matkaa joka auralla kynnettiin yhteen suuntaan. Virstan matka on ollut varsin tarkka, vaikkakin sen pituus on vaihdellut maittain. Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa virsta on ollut eri mittainen, mistä syystä on puhuttu ruotsinvirstasta eli pitkästävirstasta tai vanhastavirstasta ja toisaalta ryssänvirstasta. Sudenvirstasta ja sudenhypäämisvirstasta on puhuttu silloin, kun matkan pituus ei ole ollut tarkkaan tiedossa.[1]
Venäjän virsta (ven. верста, versta) on vanha venäläinen pituusmitta pituudeltaan 1066,80 metriä.[2] Virsta käsittää 500 Venäjän syltä (sažen)[2], Venäjän syli puolestaan kolme arsinaa eli kyynärää, ja arsina 28 tuumaa. Venäläinen pinta-alayksikkö neliövirsta vastasi 1,138 neliökilometriä.
Suomen virsta on Venäjän virstaa hieman pidempi, 1068,80 metriä.[3] Määritelmän mukaan Suomen virstan pituus on kymmenesosa Ruotsin ja Suomen metrijärjestelmää edeltäneestä peninkulmasta. Suomen virsta otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1827.
Ruotsin virsta on Suomessa vuoden 1827 jälkeen käytetty epävirallinen nimitys ruotsalaisesta pituusmittayksiköstä neljännespeninkulma (fjärdingsväg). Teiden varsien virstan pylväiden edeltäjät, peninkulmapylväät, oli sijoitettu neljännespeninkulman välein.[4]