Visby

Visby
Visbyn rantaa.
Visbyn rantaa.
vaakuna
vaakuna

Visby

Koordinaatit: 57°38′05″N, 18°17′57″E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gotlannin lääni
Maakunta Gotlanti
Kunta Gotlannin kunta
Pinta-ala
 – Maa 12,44 km²
Väkiluku 22 593
 – Väestötiheys 1 816,2 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 621XX
Suuntanumero(t) 0498
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.









Visby on Gotlannin saaren Gotlannin kunnan keskustaajama. Visbyn taajaman asukasluku oli 22 593 asukasta vuoden 2010 lopussa, mikä vastasi 39,5 prosenttia Gotlannin kunnan, maakunnan ja läänin asukasluvusta. Taajaman maapinta-ala oli 12,44 neliökilometriä, joten väestötiheys taajamassa oli 1 816,2 asukasta maaneliökilometriä kohti. Vuoteen 1970 oli olemassa Visbyn kunta, joka oli kaupunki. Vaikka vuoden 1971 kunnallislakiuudistuksen myötä Visby menetti virallisen kaupungin nimityksensä, edelleen Visbytä epävirallisesti pidetään usein kaupunkina.

Historia

Kaupungin perustamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Asutusta alueella on kuitenkin ollut jo 4 000 vuotta sitten. Kaupungin vanhin rakennus, vanhan sataman lähellä sijaitseva Kruttornet, on peräisin 1100-luvulta, mutta ensimmäiset kirjalliset lähteet tunnetaan vasta 1200-luvulta. Kaupunki oli osa Tanskaa 1300–1600-luvuilla, minkä jälkeen valta siirtyi Ruotsille.

1100-, 1200- ja 1300-luvuilla Visby oli tärkeä Hansaliiton keskus. Kaupunki oli merkityksellinen saksalaisille: se oli Novgorodiin suuntautuneen kaupankäynnin kannalta tärkeä paikka ja toimi myös lähtöpaikkana Latviaan suuntautuneille ristiretkille. Saksalaiset ovat myös osallistuneet kaupungin rakentamiseen. Saksalaisten valloittaessa kaupungin 1525 siitä puolet paloi.

Ajan kuluessa Visbyn merkitys väheni ja se alkoi taantua. 1800-luvulla alettiin kiinnostua kaupungista historiallisena paikkana, ja samalla alkoi myös kulttuurin ja talouden kehitys. Kaupunki alkoi kasvaa muurin ulkopuolelle, teollisuus lisääntyi ja ensimmäiset turistit saapuivat. 1900-luvun alussa turismista oli tullut jo vakiintunut elinkeino.

Visbyn maalaiskunta liitettiin Visbyn kaupunkiin vuonna 1936. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Visbyn kaupunkiin ei liitetty muita kuntia. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Visby yhdistyi Gotlannin saaren muiden kuntien kanssa nykyiseksi Gotlannin kunnaksi.

Arkkitehtuuri

Kaupunki on vuodesta 1995 alkaen kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin. Keskiaikaisessa kaupungissa onkin paljon historiaan liittyvää nähtävää. Vanhaa kaupunkia ympäröi 3,6 kilometriä pitkä kehämuuri, joka on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä. Se on korkeimmillaan 11 metriä korkea ja siinä on yli 50 tornia. Torneja on lisätty jälkikäteen ja muuria on myös korotettu useampaan kertaan.

Kaupungissa oli keskiajalla 17 kirkkoa. Niistä ainoastaan Pyhän Marian kirkko on enää ehjänä ja käytössä. 13 kirkkoa, joista osa on ollut luostareiden kirkkoja, on raunioina. Ne raunioituivat monien hyökkäysten aikana, kun niitä ryöstettiin, poltettiin tai niistä otettiin varaosia ja rakennustarpeita. Esimerkiksi 1500-luvulla lyypekkiläiset tuhosivat monia kirkkoja, mutta Pyhän Marian kirkon he säästivät, koska kirkko oli tuolloin saksalaisten käytössä. Vuoden 1525 valloituksen yhteydessä tuhoutuneita kirkkoja ei enää koskaan korjattu entiselleen. 150 keskiaikaista taloa on säästynyt enemmän tai vähemmän hyvässä kunnossa. Myös vanha asemakaava on suurimmaksi osaksi pysynyt samanlaisena.

Puistot ja kasvillisuus

Almedalenin puisto.

Visbyn ehkä tunnetuin puisto on Almedalen, joka toimi keskiajalla satamana. Siellä sijaitsee Olof Palmen muistomerkki. Lisäksi kaupungissa on DBW-järjestön (De badande vännerna) vuonna 1855 perustama kasvitieteellinen puutarha.

Visbyssä kasvaa niin paljon erilaisia ruusuja, että sitä sanotaan ”ruusujen kaupungiksi”. Ruusut kukkivat siellä myöhäiseen syksyyn asti, kasvitieteellisessä puutarhassa jouluun.

Nähtävyydet ja tapahtumat

Visbyn nähtävyyksiin lukeutuu monia kirkonraunioita, muiden muassa Pyhän Katariinan kirkon rauniot. Muita merkittäviä rakennuksia on esimerkiksi Gamla Apoteket, joka on epätavallisen hyvin säilynyt kauppiaan talo keskiajalta ja jossa on taiteilijoiden näyttelytiloja. Gotlands fornsal on Ruotsin maakuntamuseoiden parhaimmistoa, siellä esitellään muun muassa Gotlannin esihistoriallista kautta sekä viikinki- ja keskiaikaa. Toinen saaren historiasta kertova museo on Naturmuseet.

Visbyn keskiaikaviikko on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Heinäkuun alussa pidettävä yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma Almedalsveckan kerää vuosittain kaupunkiin useita tuhansia poliitikkoja, kansalaisaktiiveja sekä median edustajia.

Liikenne

Visbyssä on lentokenttä juuri kaupungin ulkopuolella. Lentomatka Tukholmasta kestää noin puoli tuntia. Lisäksi kaupunkiin pääsee laivalla Nynäshamnista ja Oskarshamnista. Nopeimmat lautat kulkevat matkan kolmessa tunnissa.

Palvelut

Juuri vanhan kaupungin ulkopuolella on kauppakeskus Östercentrum. Lisäksi kaupungista löytyy useita ravintoloita.

Sataman vieressä sijaitsee Uppsalan yliopiston Gotlannin kampus.

Väestönkehitys

Visbyn taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960    15 014
1965    16 973
1970    19 245
1975    19 886
1980    19 835
1990    20 986
1995    21 740
2000    22 017
2005    22 236
2010    22 593
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Lähteet

Viitteet

  1. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Gotlands kommuns arkiv Region Gotland. Arkistoitu 23.4.2021. Viitattu 13.4.2020. (ruotsiksi)
  3. a b c d e Sverigeboken, s. 96.
  4. a b c d e Hansestaden Visby Riksantikvarieämbetet. Viitattu 22.11.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden inom administrativa områden 1935 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.2.2012. (ruotsiksi)
  6. Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. Sverigeboken, s. 98.
  9. a b Rainer Svartström: Träden i Visby botaniska. Trädgårdsnytt, 9/2006. (ruotsiksi)
  10. a b c d Salokorpi 2001.
  11. Aamulehti sivu B16, 7.7.2010
  12. a b Sverigeboken, s. 97.
  13. Lokaler på Campus Gotland Uppsala Universitet. Viitattu 19.3.2015. (ruotsiksi)
  14. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Lisätietoja aiheestaVisbyWikipedian sisarhankkeissa Gotlannin läänin kuntien keskustaajamat
Visby (Gotlannin kunta)
Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamistaLuettelo Ruotsin kunnista
RuotsiUnescon maailmanperintökohteet Ruotsissa