Nykymaailmassa Viulukonsertto nro 2 (Prokofjev) on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa. Viulukonsertto nro 2 (Prokofjev) on herättänyt laajan kirjon keskusteluja ja keskusteluja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen populaarikulttuurissa. Vuosikymmeniä taaksepäin ulottuva Viulukonsertto nro 2 (Prokofjev) on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan muutoksiin ja säilyttänyt vaikutuksensa monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Viulukonsertto nro 2 (Prokofjev):n merkitystä ja sen roolia nykymaailmassa sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä eri alueilla.
Sergei Prokofjev sävelsi toisen viulukonserttonsa g-mollissa (op. 63) vuonna 1935. Ensimmäistä kertaa teos esitettiin Madridissa 1. joulukuuta 1935. Viulistina oli Robert Soetens, orkesterina Madridin sinfoniaorkesteri ja kapellimestarina Enrique Arbós.[1]
Pianokonsertto nro 1 (op. 10) | Pianokonsertto nro 2 (op. 16) | Pianokonsertto nro 3 (op. 26) | Pianokonsertto nro 4 (vain vasemmalle kädelle; op. 53) | Pianokonsertto nro 5 (op. 55) | Pianokonsertto nro 6 (keskeneräinen; op. 134, joskus 133) | Viulukonsertto nro 1 (op. 19) | Viulukonsertto nro 2 (op. 63) | Sellokonsertto (op. 58) | Konsertiino sellolle ja orkesterille (muiden valmiiksi säveltämä; op. 132) | Sinfonia concertante sellolle ja orkesterille (op. 125)