Višegrad

Tässä artikkelissa haluamme käsitellä Višegrad:n aihetta perusteellisesti, analysoida sen vaikutuksia eri näkökulmista ja tarjota täydellisen yleiskatsauksen ongelmasta. Višegrad on äärimmäisen tärkeä aihe nykyään, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Näillä sivuilla tutkimme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteena tarjota lukijalle laaja ja yksityiskohtainen yleiskuva Višegrad:stä. Kattavan ja tiukan lähestymistavan avulla toivomme myötävaikuttavamme tämän tänään niin tärkeän aiheen ymmärtämiseen ja pohdiskeluun.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Višegrad
Вишегрaд
Ilmakuva kaupungista
Ilmakuva kaupungista
vaakuna
vaakuna
Višegrad Bosnia-Hertsegovinan kartalla
Višegrad Bosnia-Hertsegovinan kartalla

Koordinaatit: 43°47′0″N, 19°17′0″E

Valtio Bosnia ja Hertsegovina
Entiteetti Serbitasavalta
Alue Foča









Višegrad (kyr. Вишеград) on kaupunki Serbitasavallan itäosassa Bosnia ja Hertsegovinassa, lähellä Serbian rajaa Drinajoen varrella. Joen ylittävä Mehmed Paša Sokolovićin silta on Unescon maailmanperintökohde.

Historia

Bosnia-Hertsegovinan sota (1992-1995)

Višegradissa käytiin eräät ensimmäisistä Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan taisteluista 1992 ja suoritettiin raakoja etnisiä puhdistuksia. Paikka oli strategisesti tärkeä vesivoimalan ja Sarajevosta Belgradiin vievän reitin vuoksi.

Milan Lukićin johtamat Valkoiset kotkat tappoivat arviolta 3000 bosniakkia huhtikuusta 1992 lokakuuhun 1993 ja heitätti ruumiit Drinajokeen. Satoja ammuttiin sattumanvaraisesti. Joukkoja kutsuttiin mm. nimellä Valkoiset kotkat, Kostajat ja Sudet. Murhat alkoivat täydellä voimalla, kun Jugoslavian kansanarmeija vetäytyi toukokuussa 1992. Kansallisuudeltaan serbeihin kuulumattomat erotettiin työstään. Serbijoukot hyökkäsivät moniin lähistön bosniakkikyliin. Drinaan heitettiin kaupungissa ja sen ympäristössä surmattujen bosniakkien ruumiita. Uhreja kidutettiin ennen kuin heidät surmattiin teräaseilla tai ampumalla. Monia suljettiin taloihin ja poltettiin elävältä tai taloihin heitettiin käsikranaatteja.

Serbit myös kaappasivat busseja, joista erottelivat bosniakit hakattaviksi, kidutettaviksi ja tapettaviksi. Myös bosniakkien taloja tuhottiin laajalti ja heidän omaisuuttaan ryöstettiin. Vilina Vlasin kylpylähotelliin ja kuntoutuskeskukseen perustettiin aktiivisesti toimiva raiskausleiri, jossa bosniakkinaisia raiskattiin, kidutettiin ja surmattiin. Jugoslavian armeijan entisen kasarmin alueella toimi Uzamnican keskitysleiri, jossa bosniakkeja kidutettiin, hakattiin ja pidettiin pakkotyössä.

Väestö

Jugoslavian hajoamisen ja sodan myötä suurin muutos on ollut väestöosuuksien kääntyminen päinvastaiseksi. Bosniakkienemmistö on muuttunut serbienemmistöksi. Samoin kukaan ei enää vuonna 2013 identifioitunut jugoslaaviksi. Eniten heitä oli vuonna 1981, jolloin Višegradin kaupungin asukkaista peräti 8,7 prosenttia ilmoitti olevansa jugoslaaveja.

Kunta

Vuonna 1991 Jugoslavian viimeisen väestönlaskennan mukaan Višegradin kunnassa oli 21 199 asukasta.[1]

Višegradin kunnan väestö
vuosi 2013 1991 1981 1971
bosniakit 1 043 (9,77 %) 13 471 (63,54 %) 14 397 (62,05 %) 15 752 (62,04 %)
serbit 9 338 (87,53 %) 6 743 (31,80 %) 7 648 (32,96 %) 9 225 (36,33 %)
kroaatit 33 (0,30 %) 32 (0,15 %) 60 (0,25 %) 68 (0,26 %)
jugoslaavit 0 (0,00 %) 319 (1,50 %) 758 (3,26 %) 141 (0,55 %)
muut 54 (0,50 %) 634 (3,37 %) 338 (1,45 %) 203 (0,79 %)
yhteensä 10 668 21 199 23 201 25 389

Kaupunki

Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan Višegradin kaupungissa oli 11 828 asukasta.[1]

Višegradin kaupungin väestö
vuosi 1991 1981 1971
bosniakit 7 413 (62,67 %) 2 854 (47,66 %) 2 429 (49,91 %)
serbit 3 512 (29,69 %) 2 446 (40,84 %) 2 141 (43,99 %)
kroaatit 28 (0,24 %) 52 (0,86 %) 53 (1,08 %)
jugoslaavit 300 (2,5 %) 518 (8,65 %) 107 (2,19 %)
muut 575 (4,9 %) 118 (1,97 %) 136 (2,79 %)
yhteensä 11 828 5 988 4 866

Kuvagalleria

Lähteet

  1. ↑ a b Popis stanovništva 1991 Federal Bureau of Statistics. Viitattu 13 September 2016. Bosnian

Aiheesta muualla