Tässä artikkelissa tutkimme Vladimir Belousov:n aihetta monitieteisestä lähestymistavasta, analysoimalla sen vaikutuksia ja merkitystä eri yhteyksissä. Vladimir Belousov on laajasti tutkittu ja eri aloilla keskusteltu aihe, jonka vaikutukset ulottuvat yhteiskunnallisesta tieteelliseen ja sen vaikutus ulottuu läpi historian. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Vladimir Belousov:tä ja tarjoamaan täydellisen näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden nykyään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Vladimir Belousov:n eri näkökohtia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten mäkihyppy | |||
![]() | |||
![]() |
Grenoble 1968 | suurmäki |
Vladimir Pavlovitš Belousov (ven. Владимир Павлович Белоусов, s. 14. heinäkuuta 1946 Seuloskoi, Leningradin alue, Neuvostoliitto) on venäläinen, Neuvostoliittoa edustanut mäkihyppääjä, jonka uran parhaat vuodet ajoittuivat 1960-luvun lopulle.[1]
Grenoblen talviolympialaisissa 1968 Belousov voitti suurmäen olympiakultaa; hän voitti Tšekkoslovakian Jiří Raškan 1,9 pisteellä hypättyään molemmilla kierroksilla puoli metriä tätä pidemmälle.[2] Belousov ei ollut kisoissa ennakkosuosikki; edellisissä Neuvostoliiton-mestaruuskilpailuissa hän oli sijoittunut vasta 16:nneksi. Olympialaisten pienen mäen kilpailussa Belousov sijoittui kahdeksanneksi.[1] Vuonna 1968 Belousov voitti myös Holmenkollenin ja Ounasvaaran kisoissa. Seuraavana talvena hän voitti ainoan Neuvostoliiton-mestaruutensa. Vuonna 1970 hän sijoittui Vysoké Tatryn MM-kilpailujen pikkumäessä kuudenneksi sekä voitti Holmenkollenin ja Falunin kilpailut.[2]
1964: Toralf Engan | 1968: Vladimir Belousov | 1972: Wojciech Fortuna | 1976: Karl Schnabl | 1980: Jouko Törmänen | 1984: Matti Nykänen | 1988: Matti Nykänen | 1992: Toni Nieminen | 1994: Jens Weißflog | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2002: Simon Ammann | 2006: Thomas Morgenstern | 2010: Simon Ammann | 2014: Kamil Stoch | 2018: Kamil Stoch | 2022: Marius Lindvik |
1962: Helmut Recknagel | 1964: Toralf Engan | 1966: Bjørn Wirkola | 1968: Vladimir Belousov | 1970: Gari Napalkov | 1972: Wojciech Fortuna | 1974: Hans-Georg Aschenbach | 1976: Karl Schnabl | 1978: Tapio Räisänen | 1980: Jouko Törmänen | 1982: Matti Nykänen | 1985: Per Bergerud | 1987: Andreas Felder | 1989: Jari Puikkonen | 1991: Franci Petek | 1993: Espen Bredesen | 1995: Tommy Ingebrigtsen | 1997: Masahiko Harada | 1999: Martin Schmitt | 2001: Martin Schmitt | 2003: Adam Małysz | 2005: Janne Ahonen | 2007: Simon Ammann | 2009: Andreas Küttel | 2011: Gregor Schlierenzauer | 2013: Kamil Stoch | 2015: Severin Freund | 2017: Stefan Kraft | 2019: Markus Eisenbichler | 2021: Stefan Kraft | 2023: Timi Zajc | 2025: Domen Prevc |