Voimasointu

Nykymaailmassa Voimasointu:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sen vaikutukset vaihtelevat tieteellisistä ja teknologisista näkökohdista sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Voimasointu on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua. Sen vaikutus heijastuu useilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla kommunikaatiotavasta tapaamme suorittaa päivittäisiä toimintojamme. Tässä artikkelissa tutkimme Voimasointu:n eri puolia ja sen vaikutusta nykyiseen ympäristöömme.

Tämä artikkeli kertoo soinnusta. Woimasointu-levy-yhtiöstä on oma artikkeli.

Voimasointu (en. power chord) merkitsee sointua, joka rakentuu pohjasävelestä, puhtaasta kvintistä (ns. viitossointu tai kvinttisointu) ja mahdollisesta oktaavista.[1] Se on terssitön vajaasointu. Voimasointuja käytetään enimmäkseen kitaransoitossa, ja erityisesti rock- ja metallimusiikissa. Kvintin tilalla voidaan myös soittaa käännetty kvartti. Nimi "voimasointu" tulee siitä, että puhdas kvintti ei ole duuri eikä molli, ja se kuulostaa näin voimakkaammalta lähde? kuin diatoninen sointu. Voimasointua merkitään yleisimmin isolla kirjoitetulla pohjasävelellä, jonka perässä on luku 5, esim. C5.

Joidenkin lähteiden mukaan rock and roll -kitaristi Link Wray oli pioneeri voimasoinnun käytössä.[2] Blues-kitaristi Elmore James käytti 1950-luvun lopulla voimasointuja särönsoundin kanssa, kuten myöhemmät rock-kitaristit (esimerkiksi kappaleessa "I Need You"). Tunnetuin esimerkki voimasointujen käytöstä lienee Deep Purplen kitaristin Ritchie Blackmoren riffi kappaleessa Smoke on the Water.

Tabulatuuri-esimerkki

A5 oktaavilla     ja ilman   | 
e|-------------|-------------|
H|-------------|-------------| Kyseessä on A-voimasointu.
G|---2---------|-------------| Kaikki voimasoinnut on soitettavissa samalla
D|---2-tai-7---|---2-tai-----| otteella eri sävelistä, vaihtamalla asemaa.
A|---0-----7---|---0-----7---| Esimerkissä on käytetty standardi-viritystä.
E|---------5---|---------5---|

Mikäli kitara viritetään standardivireen sijasta täyskvarttiviritykseen, kaikki voimasoinnut voidaan soittaa miltä tahansa kieliparilta käänteisinä kvartteina.

Nuotti-esimerkki

Kyseessä on F5-voimasointu.

Lähteet

  1. ↑ The Canadian Oxford Dictionary. Katherine Barber. Oxford University Press 2004. Oxford Reference Online. Oxford University Press. Vierailtu 5.12.2006.
  2. ↑ Encyclopaedia Britannica Online, vierailtu 5.12.2006

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Voimasointu.