Nykymaailmassa Voranava:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Ajan myötä Voranava:n merkitys on vahvistunut eri alueilla ihmisten henkilökohtaisesta elämästä globaaliin talouteen. Voranava:n relevanssi on johtanut aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja keskusteluun sen ymmärtämiseksi täysin ja tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme Voranava:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tavoitteena on tarjota kattava näkemys tästä aiheesta, jolla on niin paljon vaikutusta yhteiskuntaan.
Voranava, Voronovo (Воранава, Во́роново) |
|
---|---|
![]() Katolinen kirkko Voranavassa |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Voranava, Voronovo |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Alue | Hrodnan alue |
Väkiluku (10/2009) | 6 332 |
Aikavyöhyke | UTC+3 |
Voranava (valkoven. Воранава) eli Voronovo (ven. Во́роново; liett. Varanavas; puol. Woronów) on pieni kaupunkimainen taajama ja hallintopiiri (ven. Вороновский район, Voronovski raion) Hrodnan alueen pohjoisosissa Valko-Venäjällä.[1][2]
Voranavan maaseutuvaltaisen hallintopiirin asukasluku oli 2009 väestönlaskennassa 30 477. Tämä sisälsi Voranavan (6 332 as.) ja Radunin (2 673 as.) kaupunkimaiset taajamat ja näitä ympäröivän maaseudun asukkaat.[3]
Liettuan rajalle on keskustaajamasta vain 19 kilometriä. Pohjoisesta Liettuan Vilnasta (64 km) saapuva eurooppatie Tiedosto:Finland road sign F28-85.svg (eli Valko-Venäjän valtatie M11) on tärkeimpiä liikenneyhteyksiä ja kulkee Voravavan kautta etelään kohti Lidaa (34 km). Valtatiellä on melko vilkas rajanylityspaikka (raja-asema Benjakoni) piirin alueella. Likimain samansuuntainen rautatieyhteys kulkee Voranavan taajaman kautta, mutta on lähinnä tavaraliikenteen käytössä.[1][2]