Nykymaailmassa Vukovar on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi ja herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien ajan Vukovar on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena. He pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutuksia eri alueilla. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen lähestymistapa, Vukovar on herättänyt ihmisten uteliaisuutta ja huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa perehdymme Vukovar:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään.
Vukovar | |
---|---|
Katu Vukovarissa |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Vukovar |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kroatia |
Piirikunta | Vukovar-Syrmia |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | Kunta |
– Pormestari | Ivan Penava |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 100 km² |
Väkiluku (2011) | 27 683 |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Vukovar on noin 28 000 asukkaan kunta ja kaupunki Kroatian itäosassa Vuka- ja Tonava-jokien yhtymäkohdassa. Kaupunki on Kroatian tärkein jokisatama.lähde?
Historiansa aikana Vukovar on kuulunut Kroatiaan, Bulgariaan, Osmanien valtakuntaan, Itävalta-Unkariin ja Jugoslaviaan. Kaupungin nimi tulee Vuka-joesta sekä unkarin kielen linnaa tarkoittavasta sanasta vár. Kroatian sodassa serbijoukot hävittivät kaupungin lähes maan tasalle ja tappoivat runsaasti siviileitä Vukovarin piirityksessä.[1] Piirityksessä pahaa tuhoa kärsinyt kaupungin vesitorni on jätetty ennalleen sodan muistomerkiksi.[2]
Vukovarin asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 27 683. Asukkaista kroaatteja oli 57,4 prosenttia ja serbejä 34,9 prosenttia. Lisäksi kaupungissa asuu runsaasti muita kansallisuuksia.[3]