Nykymaailmassa Vuorioikeus on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kautta historian Vuorioikeus on ollut tärkeä rooli yhteiskunnassa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Alkuperäistään lähtien Vuorioikeus on herättänyt keskustelua, kiistoja ja kiehtovuutta, ja siitä on tullut vertailukohta ympäröivän maailman ymmärtämiselle. Tässä artikkelissa tutkimme Vuorioikeus:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan ja yksilön eri osa-alueisiin. Monitieteisen lähestymistavan avulla löydämme Vuorioikeus:n tarjoamat monet ulottuvuudet ja näkökulmat, mikä rikastuttaa tietoamme ja ymmärrystämme tästä tärkeästä aiheesta.
Vuorioikeus (vuorikäräjät) oli 1700-luvun Ruotsin tapa hallita ruukkeja ja yleensäkin raudantuotantoa. Rautahallintoa johti vuorikollegio, kaivosalan keskusvirasto joka sijaitsi Tukholmassa. Paikallisvalta kuului vuorimestareille, jotka jakoivat maan vuorimestaripiireihin.[1] Suomessa oli kolme vuorikäräjäpiiriä: Uudenmaan, Hämeen sekä Turun- ja Porin läänit muodostivat ensimmäisen piirin, toisen Vaasan ja Oulun läänit sekä kolmannen Viipurin, Kuopion ja Mikkelin läänit.[2] Vuorimestari tarkasti ruukkien toiminnan ja toimi vuorikäräjien puheenjohtajana kussakin ruukissa kerran vuodessa. Käräjät käsittelivät oikeudellisia, hallinnollisia ja tuotannollisia kysymyksiä.
Suomen siirryttyä Venäjän valtaan 1809 jäi vuorikäräjille vain rikosoikeudelliset tehtävät, ja 1854 Suomen vuorikäräjät lakkautettiin kokonaan.[3]